Artikkelit, varhaiskasvatusPauliina Vilenius

Kaupunginjohtaja Sastamalan varhaiskasvatuksesta: “Tilannetta pitää seurata”

Kaupunginjohtaja Sastamalan varhaiskasvatuksesta: “Tilannetta pitää seurata”

Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg. Kuva: Sastamalan kaupungin viestintä.

Sastamalan varhaiskasvatuksen tilanne oli esillä kaupunginhallituksen maanantaisen kokouksen yhteydessä. Myös valtuustoryhmien puheenjohtajat ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja oli kutsuttu paikalle. Kaupunginjohtaja Jarkko Malmbergin mukaan tilaisuudessa peilattiin nykyistä tilannetta tulevaan elokuuhun ja siihen, miltä paikkatilanne uuden kauden alkaessa näyttää. Nyt hoitopaikat ovat pitkälti täynnä.

”Tämänhetkisen tiedon mukaan paikkoja on kyllä elokuussa olemassa eri puolilla Sastamalaa. Tukkoisinta on lännessä, muualla paikkoja on vähän enemmän.”

Malmberg muistuttaa, että tilanne saattaa elää kesän aikana, minkä vuoksi sitä pitää myös seurata säännöllisesti.

”Varhaiskasvatuksessa tilanne on erilainen kuin perusopetuksessa, missä tiedetään melko tarkkaan millainen määrä oppilaita kouluun on tulossa. Varhaiskasvatukseen vaikuttaa myös työllisyystilanne, ja nyt on nähtävissä, että kotihoidontuella hoidetaan vähemmän lapsia kuin on arvioitu. Se taas kertoo siitä, että työllisyys on hyvä.”

Ensi syksynä esiopetuksesta siirtyy 230 lasta koulun puolelle, viime vuonna puolestaan syntyi 165 lasta. Lasten määrä varhaiskasvatuksessa on siis lähivuosina laskusuunnassa.

”Perusopetukseen siirtyy isompia ryhmiä kuin varhaiskasvatuksessa aloittaa. Muuttoliike toki vaikuttaa tilanteeseen.”

Kaupunginjohtajan näkemyksen mukaan varhaiskasvatus on Sastamalassa hyvissä käsissä. Palvelu toimii, mutta haasteen aiheuttavat pienet yksiköt.

”Kun tapahtuu muutoksia, järjestelyt vaativat oman työnsä. Mikäli tarve lisäresursseille tulee, on mahdollista perustaa ylimääräisiä ryhmiä. Sellainen on jo perustettu esimerkiksi Mouhijärvelle.”

Ukrainalaiset eivät vielä vaikuta hoitopaikkoihin

Sopeuttamisohjelmassa oli tavoite ajaa alas Vammalan ryhmäperhepäiväkodit eli Harjukadun ryhmis ja Omenapuisto.

”Ajatus perustui silloisiin lukuihin ja isompaan kuvaan, mutta nyt kun on ilmennyt että hoitoa tarvitsevia lapsia onkin enemmän, yksiköt toimivat niin kauan kuin on tarvetta.”

Taustalla on myös ukrainalaisten tilanne paikkakunnalla. Heidän työllistymisensä voi tuoda lisätarvetta varhaiskasvatukselle keskustan alueella. Tällä hetkellä ukrainalaisia on Karkun vastaanottokeskuksessa ja Kannintien vuokrataloilla noin 100.

Suomen kieltä opiskeleville pienten lasten äideille on jo järjestetty avointa varhaiskasvatusta oppituntien ajaksi.

”Isossa mittakaavassa ei vielä ole ollut tarvetta järjestää heille päivähoitopaikkoja.”

Jätä kommentti

css.php