Huittisten kaupunginvaltuusto teki viime vuoden lopulla ponnen, jolla se toivoi kaupungin tekevän toukokuun loppuun mennessä strategisen selvityksen sote-palveluiden tuottamisesta Huittisissa ja laativan niistä esityksen hyvinvointialueelle.

Ponnen taustalla oli valtuutettujen huoli saada selvyys käytöstä pois olevan terveyskeskuksen vanhan osan tilojen tulevaisuudesta. Terveyskeskuksen vanhassa osassa todettiin viime vuoden loppupuolella sisäilmaongelmia, joiden vuoksi siellä olevat toiminnot kuten laboratorio ja Perhekeskus muuttivat alkuvuonna väliaikaistiloihin.

Perhekeskus toimii tällä hetkellä vuokratiloissa hoivakoti Iltatuulen B-osassa Kravilankadulla. Muistihoitajan, psykologin ja sosiaalityöntekijän vastaanotot on sijoitettu terveyskeskuksen parkkipaikalle tuotuun siirtorakennukseen.
Siirtorakennuksessa on myös hallinnon sekä laboratorion työtiloja ja varasto.

Vanha vaatii mittavan peruskorjauksen

Kevään aikana kaupungin tekninen toimi teki selvityksen sekä vanhan osan peruskorjauksesta että uuden rakennuksen rakentamisesta.

Kaupungin rakennuspäällikkö Arto Suuniitty kertoo, että selvitystyö aloitettiin tekemällä terveyskeskuksen vanhaan osaan julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimus sekä sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Kiwa Inspecta Oy:n toimesta.

”Kuntotutkimuksen tulosten perusteella kohteen vesikatto ja julkisivurappaus tulee uusia kokonaan ja rakennuksen ulokkeet ja parvekkeet sekä ikkunat ja ovet peruskorjata”, hän kertoo.

Rakennuksen sisäpuolella välipohjarakenteet tulee avata ja poistaa niistä alkuperäiset orgaaniset materiaalit sekä uusia ilmanvaihto-, sähkö-, lämmitys- ja automaatiotekniikat.

”Peruskorjauksen haittojen minimoimiseksi sisä- ja ulkopuolen peruskorjaukset ajoitetaan samalle ajalle”, Suuniitty sanoo.

WSP Finland Oy:n tekemän hankesuunnitelman mukaan ulko- ja sisäpuoliset rakennusosat sisältävä peruskorjaus maksaisi noin 6,1 miljoonaa euroa.

”Lähtökohtaisesti saneeraussuunnitelma on tehty niin, että nykyiset tilat laitettaan sellaiseen kuntoon, että ne vastaavat tämän päivän vaatimustasoa”, Suuniitty tarkentaa.

Uuden rakentamisen kustannukset noin 5,4 miljoonaa

Toinen vaihtoehto on uuden rakennuksen rakentaminen vanhan paikalle.

”Käyttäjiltä eli muun muassa Perhekeskukselta saadun selvityksen mukaan tarvittavien tilojen suuruus olisi vajaa 1200 neliötä. Vastaavanlaisen kohteen kustannusarviota hyödyntäen ja kustannustason nousu huomioiden uudisrakennuksen hinnaksi tulisi noin 5,4 miljoonaa euroa”, Suuniitty kertoo.

Lisäksi päälle tulisivat vielä vanhan rakennuksen purkamisesta syntyvät kustannukset, jotka Suuniitty arvioi noin 300 000 suuruisiksi.

”Mikäli uusi rakennus päätettäisiin tehdä jonnekin muualle kuin vanhan paikalle, kustannukset nousisivat vielä suuremmiksi, sillä terveyskeskuksen uuden puolen tekniikan vuoksi joutuisimme joka tapauksessa tekemään paikalle jonkinlaisen teknisen rakennuksen.”

Museo haluaa säilyttää rakennuksen

Ison mutkan uudisrakentamisen matkaan tekee Satakunnan museon antama lausunto, jossa rakennuksen purkaminen saa kielteisen kannan.

”Kohde on rakennustaiteellisesti, sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti arvokas rakennus ja huomioitu maakuntakaavassa arvokkaana kulttuuriympäristönä yhdessä 1931 rakennetun vanhainkodin kanssa.

Osayleiskaavassa rakennus on merkitty merkinnällä sr-1, suojeltava rakennus”, museon lausunnossa todetaan.

”Koska Huittisten terveyskeskuksen vanha osa on kulttuurihistoriallisesti arvokas suojeltu rakennus, museo suosittelee peruskorjaukseen ryhtymistä ja toiminnan säilyttämistä rakennuksessa, joka tulee joka tapauksessa säilyttää ja pitää säilymisen edellyttämässä kunnossa”, lausunnossa todetaan.

Päätöksen kanssa ei kannata vetkutella

Vaihtoehtoja esiteltiin valtuutetuille toukokuussa. Vielä tuolloin valtuusto ei ottanut kantaa siihen, ryhdytäänkö rakennusta peruskorjaamaan tai rakentamaan uutta.

Valtuutettujen keskuudessa oli jonkin verran erimielisyyttä myös siitä, tulisiko asiasta päättää mahdollisimman pian vai vasta sen jälkeen, kun hyvinvointialue on ilmoittanut, onko Huittisissa tulevaisuudessa oma Perhekeskus.

Tilanteen tekee hankalaksi se, että ilman tiloja Huittinen on helppo jättää ilman omaa Perhekeskusta, kun kustannussäästöjä haettaessa toimintoja on väistämättä karsittava jostain.

Toisaalta kaupunki ottaa riskin myös siinä, että se lähtee tekemään monen miljoonan investointia tietämättä, onko tiloille tulevaisuudessa varmaa käyttöä.

Kovin paljon ylimääräistä aikaa jahkailulle ei kuitenkaan ole.

”Mikäli haluamme, että meillä on Perhekeskukselle sopivat tilat vuoden 2025 alusta, asiasta on päätettävä joka tapauksessa varsin pian. Terveyskeskuksen vanhan osan mittavaan peruskorjaukseen on suunnitteluineen varattava puolitoista vuotta”, Suuniitty toteaa.