![](https://alueviesti.fi/files/2022/06/renenyberg3-1024x803-1-758x509.jpg)
René Nyberg on toiminut vuosina 2000-2004 Suomen Moskovan suurlähettiläänä, joten hän tietää Venäjän nykytilanteen ja sen taustat hyvin. Puhelimitse tavoitettu Nyberg antoi haastattelun Alueviestille.
Venäjän hyökkäys helmikuussa Ukrainaan on ollut jollakin tapaa yllätys monelle. Nyberg kiteyttää vallitsevan ajatuksen hyvin:
”Venäjän asevoimien paineen kohdistaminen Ukrainan rajalle ei tullut yllätyksenä, mutta rajan ylitys oli yllätys.”
Kokenut Venäjä-tuntija yllättyi, koska Venäjän johto, siis käytännössä Putin, ei ymmärtänyt hyökkäyksen seurauksia.
Palataan ajassa taaksepäin 1970-luvulle. Miten helsinkiläinen nuorimies alkujaan edes kiinnostui Neuvostoliitosta?
”Kiinnostus Venäjää ja Neuvostoliittoa kohtaan oli myös kiinnostus Suomen ulkopolitiikkaa ja sotahistoriaa kohtaan”, kertoo kansainvälistäpolitiikkaa ja poliittista historiaa opiskellut Nyberg. ”Harrastuneisuus lähti siitä. Osaan muitakin kieliä, joten venäjän opiskelu oli luonteva jatko.”
Historia on osa nykypäivää
Nyberg aloitti syksyllä 1970 venäjän opinnot ja oppi hyvin nopeasti kielen, sillä hänet lähetettiin Moskovan suurlähetystöön töihin jo parin vuoden kuluttua. Hän oli yksi harvoista nuorista virkamiehistä, jotka puhuivat kyllin hyvää venäjää.
Nyberg kertoo, että aikoinaan lähtiessään Suomesta kesäkursseille Leningradiin kulttuurishokki oli melkoinen.
”Avainelämyksenä oli, että Suomessa monikaan ei tiennyt, millaista Neuvostoliitossa todella oli,” hän jatkaa.
René Nybergin asiantuntevuuden kaltainen perinpohjainen tuntemus selkeästikin alkaa vain omakohtaisilla kokemuksilla. Myös kunnollisia mielikuvia voi luoda vasta kokemuksen jälkeen.
”Nykyään törmää ihmisiin, jotka eivät ole käyneet Venäjällä, eivät edes Pietarissa. Pietari pitää nähdä, jotta ymmärtäisi Suomen historiaa”, Nyberg tiivistää.
Hän korostaa, ettei suomalaisilla ole varaa olla kiinnostumatta Venäjästä. Yhteinen historia ei ole vain historiaa, vaan osa nykypäivää.
“Kukaan ei halua Venäjän armeijaan”
Mitä Venäjän johdon olisi pitänyt ymmärtää hyökkäyksen seurauksista?
”Seurauksista tärkein on Venäjän taloudellinen eristäminen. Venäjän teollisuus on riippuvainen globaaleista verkoista.”
Myös Venäjän teollisuus tarvitsee toimiakseen komponentteja ulkomailta. Itäisen naapurin talous tulee olemaan mielenkiintoista seurattavaa lähitulevaisuudessa.
”Toiseksi tärkein seuraus on se, että Venäjän asevoimat – toiseksi suurimmat maailmassa – ovat kokeneet tappion. Venäjä on hävinnyt, mutta me emme vielä tiedä, mitä häviö tarkoittaa – emme tiedä, mihin tappio johtaa”, Nyberg jatkaa.
Mikä on Venäjän tilanne tällä hetkellä?
”Huono. Se on huono taloudellisesti, poliittisesti – oikeastaan kaikilla kriteereillä”. Hän jatkaa, että Venäjältä on paennut paljon korkeakoulutettuja ihmisiä.
Syy tilanteeseen on myös Venäjän asevoimissa, sillä siellä palvelee vain köyhimpien alueiden poikia. ”Kukaan ei halua Venäjän armeijaan”, hän kärjistää.
Tilanne ei ole juurikaan parantunut verrattuna Neuvostoliiton aikaiseen armeijaan, sinnekään kukaan ei halunnut mennä.
”Armeijan huono tilanne on yhtenä selityksenä Ukrainan julmuuksiin”, Nyberg taustoittaa nykyistä tilannetta Ukrainassa.
“Venäjä ei ole koskaan ollut oikeusvaltio”
Monien ajatuksissa pyörii kuitenkin toivo paremmasta tulevaisuudesta myös Venäjällä. Voisikohan Venäjästä tulla joskus demokraattinen valtio?
”Venäjä ei koskaan ole ollut oikeusvaltio. Oikeusvaltio on tärkeämpi kuin demokratia”, Nyberg vastaa välittömästi.
Hän selittää, että demokratia ei ole tässä yhteydessä oikea sana, sillä talous kaipaa oikeusvarmuutta enemmän kuin demokratiaa. Lisäksi hän korostaa, että demokratian määritelmä on epätarkka, sillä ajatuksen kansan tahdosta voi kääntää melkein miten hyvänsä. ”Oikeusvaltio taas joko on tai ei ole”.
Suurlähettiläästä on sukeutunut myös kirjailija: Nybergin tuorein kirja Patriarkkoja ja oligarkkeja julkaistiin 2019. Hyvän vastaanoton saanut esseekirja on edelleen ajankohtainen. Kirja on ollut varsin haluttu, mistä kertovat viisi loppuunmyytyä painosta.
Toimittaja Päivi Istala haastattelee René Nybergiä Vanhan kirjallisuuden päivillä lauantaina 2.7. kello 13 juhlasalissa aiheena Nybergin syyskuussa ilmestyvä kirja Ruotsin ja Venäjän välissä, esseitä pitkän historian varrelta.
Artikkelin on kirjoittanut Vammalan lukion opiskelija ja Warelian kesätyöntekijä Maria Rautanen.