Näin soi kesäduuniblues – Heinäkuu on suosittu lomakuukausi, mutta iso joukko nuoria paiskii silloinkin hommia

Maija Virtanen viihtyy jätskimyyjänä. Työvuoroja on 4-5 kertaa viikossa, joten lomaakin ehtii viettää.

Heinäkuu on suosittu kesälomakuukausi. Monen palkansaajan viettäessä ansaittua taukoa työnteosta paiskii iso joukko nuoria töitä ehkä elämänsä ensimmäistä kertaa.

Sastamalan Vammalassa asuva 15-vuotias Maija Virtanen päätti keväällä peruskoulunsa ja on parhaillaan ensimmäisessä kesätyössään Vammalan torin jäätelökioskilla. Työt alkoivat jo toukokuussa ennen koulun päättymistä ja jatkuvat elokuussa samaan aikaan, kun Virtanen aloittaa lukio-opintonsa.

”Työpäivät ovat neljää, viittä tuntia kerrallaan, joten koulun lomassa ehtii hyvin tehdä töitä”, Virtanen sanoo.

Työ jäätelökioskilla on Virtasen mukaan ehkä paras kesätyö, mitä voi olla.

”Vaikka meillä on tietyt säännöt joita pitää noudattaa, on työ kuitenkin suhteellisen vapaata ja itsenäistä.”

Ihan kylmiltään palloja pyörittämään ei pääse, vaan Virtanen kertoo suorittaneensa sekä hygieniapassin että yleisen työhön liittyneen koulutuksen. Lisäksi ennen itsenäisiä työvuoroja tehtiin perehdytysvuoroja kokeneempien kioskityöntekijöiden kanssa.

”Se antoi hyvää pohjaa siihen, että osaa toimia itsenäisesti.”

Asiakkaat ovat Virtasen mukaan osanneet suhtautua hyvin siihen, että heitä palvelee ensikertalainen.

”Ei ole tullut mitään valituksia, jos en heti olekaan osaanut jotain”, hän naurahtaa.

Maija Virtanen kertoo, että halusi ehdottomasti kesätöihin, kunhan ikää karttui tarpeeksi. Hän uskoo, että kaikenlaisesta työkokemuksesta on hyötyä tulevaisuudessa muita paikkoja hakiessa.

Tämän kesän tienesteille hänellä ei ole mitään erityistä käyttökohdetta.

”Suurin osa menee säästöön. On hyvä, että jotain on tallessa pahan päivän varalle”, Virtanen miettii.

Suvi Mäkinen ei pistäisi pahakseen, vaikka kesätyö postinjakajana saisi syksyllä jatkoa.

Tämän kevään ylioppilas, vammalalainen Suvi Mäkinen saa kesätyössään hyötyliikuntaa, sillä hän jakaa postia. Töitä on maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.

”Työvuoro alkaa aamuseitsemältä lajittelulla. Sen jälkeen lähden liikkeelle. Minulla on oma vakituinen piirini keskustan alueella. Maanantaisin ja keskiviikkoisin työaika päättyy kello 16 ja perjantaisin kello 14. Perjantain lyhyempi työpäivä johtuu siitä, että silloin kärryissä ei ole mainoksia”, Mäkinen kertoo.

Mäkinen oli saanut aiemmin toisen kesätyön, joka ei sitten kuitenkaan tuntunut omalta. Hän kertoo nähneensä ilmoituksen Postilla avoinna olevista paikoista ja päätti hakea.

”Seuraavana päivänä soitettiin, että tervetuloa töihin.”

Työpäivän aikana tulee käveltyä huomaamatta ihan kunnon lenkin verran. Mäkinen kertoo, että puhelin on laskenut askeleita kertyneen 14-16 kilometriä.

”Hommassa tarvitaan siis hyvää fyysistä kuntoa. Jalat olivat kovilla varsinkin alkuun ja kokeilin varmaan kymmeniä kenkiä. Nyt kävelemiseen on jo tottunut.”

Postinjakaja on työssään sään armoilla. Suvi Mäkinen on kuluneiden viikkojen aikana ehtinyt kokea niin hirmuhelteet kuin rankkasateenkin. Pieni tihku ei häntä haittaa, mutta kunnon sadekuuron yllättäessä hän hakeutuu mielellään hetkeksi suojaan.

”Paitsi että suojaan itseäni, suojaan myös asiakkaiden kirjeitä. Kun kärryn luukun avaa sateella, kaikki postit ovat heti ihan märkiä”, Mäkinen huomauttaa.

Helteellä asiakkaat ovat pitäneet nuoresta jakajasta huolta.

”Yhdessä kerrostalossa sain asukkaalta lasin vettä, kun hän oli huolissaan jaksamisestani.”

Postinjakajan työ on ollut Suvi Mäkiselle mieluista. Edessä on välivuosi, eikä nuori nainen pistäisi ollenkaan pahakseen, vaikka kesäpesti saisi syksyllä jatkoa.

Mansikkasesonki on nyt kuumimmillaan, tietää kesäherkkua Vammalassa ja Kiikoisissa myyvä Riina Saari.

Moni nuori aloittaa työuransa joko mansikanpoimijana tai -myyjänä. Vammalan torilla perjantaina kauvatsalaisen Kopon tilan tuotteita myynyt Riina Saari aloitti mansikoiden myynnin vasta parikymppisenä. Sitä ennen kesätyökokemusta ehti kertyä muun muassa optikkoliikkeestä ja tehdastyöstä.

”Viime kesän jo myin mansikkaa. Tykkäsin hommasta, joten soitin keväällä viljelijälle ja kysyin, olisiko tälle kesälle töitä”, kokemäkeläinen Saari kertoo.

Mansikanmyynti on hänelle tämän kesän toinen pesti. Alkukesä vierähti tuotantotekniikan opintoihin liittyen rakennusalan töissä.

Vammalan torin lisäksi 21-vuotiaan Saaren voi tavata myyntihommista Kiikoisten ABC:ltä. Vaihtelu virkistää, hän tuumii.

”Tykkään kyllä toritunnelmasta. Varsinkin lauantaisin Vammalan tori on tosi hieno paikka, kun ihmisiä on paljon.”

Mansikkasesonki on juuri nyt kuumimmillaan ja sen on huomannut myös Saari. Työssä vaaditaankin pelisilmää myytävien tuotteiden suhteen.

”Pitää osata itse vähän arvioida menekkiä ja sitä, pitäisikö mansikoita tuoda lisää. Arviointi on nyt selvästi helpompaa, kun takana on jo yksi kesä.”

Tarvittaessa viljelijä kurvaa myyntipisteelle täydentämään laareja.

Riina Saari muistelee aloittaneensa kesätyöt 15-vuotiaana. Ensimmäisen työpaikkansa hän kertoo saaneensa oman aktiivisuutensa ansiosta. Sen jälkeen paikat ovat osuneet kohdalle myös suhteilla.

Mansikanmyyjän työssä Saarta viehättää leppoisuus. Asiakkaat harvoin ovat huonolla tuulella tullessaan ostoksille.

”Ihmisiä ei tässä työssä saa pelätä, vaan pitää uskaltaa jutella kaikkien kanssa”, hän vinkkaa.