Alueviestin lukijoiden välille virisi hauska kisailu: Kenellä on – ei kovin – vaan korkein humala?

Seitsemän metrin korkuinen humala. Jukka Tuori haastoi Alueviestin lukijoita leikkimieliseen kisailuun.

Jukka Tuori Huittisista päätti haastaa Alueviestin jakelualueella asuvat humala-kisaan. Nimittäin mittelemään siitä, kenen tiluksilla kasvaa alueen suurin humala-kasvi.

Leikkimielistä mittelöä vaikeuttaa se, että arviot humalan pituudesta ovat enimmäkseen silmämääräisiä. Tuori arvioi kuvaamansa huittislaisella ratsutilalla kasvavan kasvin pituudeksi noin seitsemän metriä.

Häijäässä mökkeilevä Sirkka huomasi Tuorin haasteen Alueviestin printtilehden yleisönosastolta ja lähti kisaan mukaan. Sirkka nokittaa seitsemällä komealla humalalla.

“En tiedä näiden tarkkaa mittaa, mutta lähentelee seitsemää metriä. Seitsemän kertaa seitsemän on aika paljon”, hän nauraa.

Kasvitietoa verkosta:

Wikipedian mukaan humala eli salkohumala on hamppukasveihin kuuluva, monivuotinen köynnöstävä hyöty- ja koristekasvi. Se kasvaa luonnonvaraisena laajalla alueella Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa lauhkeilla seuduilla. Humalaa viljellään paljon Keski-Euroopassa, koska emikukintojen lupuliinihartseja käytetään oluen valmistuksessa.

Viherpeukalot.fi -verkkosivuston mukaan humala on nopeakasvuinen ja viihtyy parhaiten kosteassa, runsasmultaisessa ja ravinteikkaassa maassa, mutta menestyy myös multavassa savimaassa. Puolivarjoinen kasvupaikka on humalalle ihanteellinen. Sen kypsiä mutta ei vielä ruskettuneita tähkiä voi kerätä ja käyttää kuivattuina rauhoittavana iltateenä. Oluen valmistuksessa on perinteisesti käytetty humalan tähkiä eli käpyjä. Vain emiyksilöt eli tyttöhumalat muodostavat näitä käyttökelpoisia käpyjä.

Sirkka vastasi haasteeseen seitsemällä korkealla humalalla.