Sarita-lehmän ilme on autuas. Se on hakeutunut karjaharjan rapsutettavaksi ja nauttii selvästi olostaan. Sarita on yksi noin viidestäkymmenestä Sasky koulutuskuntayhtymän Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston Kokemäen toimipisteen opetusnavetassa asuvasta lehmästä. Helmikuussa se muutti yhdessä lajitovereidensa kanssa parsinavetasta uuteen, nykyaikaiseen pihattoon.
Nyt Sarita saa kulkea navetassa vapaasti ja hakeutua mielensä mukaan levolle makuuparteen, ruokintapöydän rehujen ääreen tai vaikka ruokintakioskille, jossa sen eteen annostellaan maukasta väkirehua.
”Sanoisin, että meidän eläimet ovat aina olleet aika tyytyväisiä eloonsa, mutta ei uusi navetta niiden elämää ainakaan huonontanut ole”, tuumii vastaava eläintenhoitaja Heidi Helminen.
Opetustilan vanha navetta oli rakennettu 80-luvun lopulla, joten hyppäys ajanmukaiseen robottinavettaan on ollut iso, toteaa opettaja Leila Mäkilä. Automaatio on tuotu niin lypsämiseen kuin navetan puhtaana pitämiseen.
”Vaikka uudessa navetassa lypsystä vastaakin robotti, on tänne rakennettu myös lypsyasema, jotta opiskelijat oppivat koneellisen lypsyn”, Mäkilä esittelee.
Uusi lypsyrobotti on toiminnassa ympäri vuorokauden. Normaalisti lehmä menee lypsylle 2-3 kertaa päivässä, jotkut neljäkin. Opetustilan robotille lehmät osaavat suunnistaa itse – yleensä.
”On joukossa muutamia sellaisia, joita pitää muistuttaa”, sanoo Helminen.
Nykyaikainen lypsyrobotti on kuin mikä tahansa verkkoon kytketty tuotantokone. Opetustilan kaksijalkaiset voivat seurata maidon tuotantoa reaaliaikaisesti näytöltä, joka muun muassa näyttää maidon määrän neljänneskohtaisesti. Saman tiedon antaa kännykkään ladattu sovellus.
”Korvamerkistä robotti tunnistaa jokaisen lehmän ja tietää aiempien lypsyjen perusteella, paljonko maitoa se antaa”, Mäkilä ja Helminen selvittävät.
Maidon Kokemäeltä hakee Satamaito.
Opetustilalla myös lanta käytetään hyödyksi. Keräävä lantarobotti kulkee pitkin navetan lattiaa hiljaisesti suristen, eivätkä eläimet ole moksiskaan. Heidi Helminen kertoo, että lanta uusiokäytetään.
”Parsipetien pehmikkeenä on separoitua lantaa. Vesi puristetaan pois ja lanta kutistetaan kuiva-aineeksi. Pehmeällä alustalla on lehmien mukava makoilla.”
Vastaava eläintenhoitaja huomauttaa uusiokäytöllä olevan paitsi ekologinen myös maailmantilanteeseen liittyvä merkitys.
”Olemme omavaraisia, vaikka turpeen saatavuus olisi hankalaa.”
Yksi huomionarvoinen asia pihattonavetassa on avoin ovi. Lehmät pääsevät laitumelle ulkoilemaan mielensä mukaan.
”Osa makaa aina ulkona, oli sää mikä tahansa. Toisaalta nyt, kun ei ole pakko olla koko päivää pihalla, palaavat lehmät huonon kelin sattuessa herkästi sisälle.”
Se, onko vapaa ulkoilu mahdollista myös talvella, on vielä tilan väen mietinnässä. Todennäköisesti ulos pääsisi ainakin muutaman kerran talven aikana. Mitään estettä talviulkoilulle ei Helmisen mukaan ole.
”Sorkillekin tekee vain hyvää, kun ne puhdistuvat välillä kunnolla lumessa.”
Sastamalan Kiikoisissa asuva Heidi Helminen on opiskellut eläintenhoitajaksi nykyisessä työpaikassaan. Vastaavana eläintenhoitajana sittemmin myös agrologiksi kouluttautunut Helminen on työskennellyt kuluvan vuoden tammikuusta. Hänellä on siis pitkä kokemus opetustilasta ympäristöineen.
”Miltei kaikki on muuttunut, ja välillä tuntuu että lehmät ovat oppineet uuteen paremmin kuin me ihmiset”, hän nauraa.
Muutos on kaikesta huolimatta ollut hyvästä, sillä nyt Kokemäellä on modernit opetustilat alalla, jonka opiskelijamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Saskyn Kokemäen toimipisteessä opiskelee tällä hetkellä kaikkiaan noin 270 opiskelijaa, joista noin 150 eläintenhoitajaksi tai maaseutuyrittäjäksi.
Uuden pihaton myötä Kokemäen opetustilan eläinmäärää on voitu kasvattaa.
”Omia vasikoita on syntynyt useita, lisäksi olemme hankkineet tänne lehmiä eräältä lopettaneelta tilalta. Eläimiä on nyt noin puolet enemmän kuin vanhassa parsinavetassa”, kertoo Helminen.
Vanha navetta remontoitiin hiehojen ja vasikoiden eli nuorkarjan käyttöön. Sekin on nyt pihattotyyppinen. Opetusnavetan hinnaksi tuli vajaat 2 miljoonaa euroa. Kokemäen kaupunki osallistui navettahankkeeseen korottamalla peruspääomaansa Saskyssa yhteensä puolella miljoonalla eurolla.
