Suomen valtion velka on kasvanut nopeasti. Budjettiesitysen mukaan Marinin hallituksen jäljiltä velkaa tulee olemaan 144 miljardia euroa, josta Rinteen / Marinin hallituksen ottamaa velkaa on 37,6 miljardia. Vuoden 2023 budjettiesitys on 8 miljardia alijäämäinen eli 10 prosenttia budjetista rahoitetaan velaksi. Luvut ovat suuria erityisesti nyt, kun korot ovat lähteneet nousuun ja talous on muutenkin vaikeuksissa.
Suurin osa Marinin hallituksen ottamasta velasta on koronasta tai Venäjän hyökkäyssodasta johtuvaa. Ei kuitenkaan kaikki. ETLA:n arvion mukaan uudesta velasta 11 miljardia on muuta kuin koronasta tai sodasta johtuvaa. Syy on se, että Rinteen hallitus aloitti menolisäykset heti ja tulojen piti tulla myöhemmin työllisyystoimien kautta, mikä toteutui vain pieneltä osin. On siis väärin väittää, että Marinin hallituksen ottama velka johtuisi vain koronasta ja sodasta. Niin ei ole.
Valtion talouden tutkimuslaitos totesi viime viikolla, että hallituksen velanotto ajaa Suomen kohti haaksirikkoa. Valitettavasti siinä on vinha perä. Valtion velan korot olivat vuonna 2022 700 miljoonaa euroa. Vuodelle 2023 velankorot on budjetoitu 1,5 miljardiin euroon, mutta korkojen noustessa se ei tule riittämään. Mitä enemmän rahaa menee korkojen maksuun, sen vähemmän rahaa on käytettävissä palveluihin. Jos esimerkiksi korkoihin menee 2 miljardia vuodessa, niin se on enemmän kuin liikenteen investointeihin ja ylläpitoon käytetyt rahat vuodessa.
Marinin hallituksen ongelma on ollut, että se ei ole kyennyt laittamaan valtion menoja tärkeysjärjestykseen, eikä säästämään juuri mistään. Kaikki uudet tarpeet on rahoitettu velanotolla, eikä ole edes vakavasti keskusteltu säästämisestä toisaalta. Lisäksi tehdyt reformit, kuten hyvinvointialueuudistus, tulee ainakin alkuvaiheessa lisäämään valtion menoja, ei säästämään.
Toinen ongelma on monipuoluehallitukselle tyypillinen. Kun jostain päätetään, niin jokaisen puolueen on saatava paketista jotakin. Juuri siksi esimerkiksi maatalouden 300 miljoonan euron tukipaketista meni 30 miljoonaa euroa kosteikkoviljelyyn, koska se oli Vihreille ja Vasemmistoliitolle tärkeää, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä maatalouden kannattavuuden tai huoltovarmuuden kanssa.
Seuraavan hallituksen työkuorma tulee olemaan kova. Valtion velan kasvu yhdistettynä nouseviin korkoihin pakottaa säästämään. Julkisen talouden arviointineuvosto on esittänyt miljardin sopeutusta vuosittain seuraavalle kahdeksalle vuodelle, jotta valtion menot saadaan vastaamaan tuloja. Se ei ole helppo tehtävä, mutta välttämätön. Muuten edessä on VATT:n ennustama haaksirikko ja kansalaisille tärkeiden palveluiden alasajo.
