Satakunnan teollisuusvyöhykkeeseen sisältyy noin 80 kilometriä teollista toimintaa Porista Huittisiin. Reitti on alkujaan keskittynyt vahvasti metalliteollisuuteen, ja sen tueksi tavoitellaan nyt uudistuvan vastuullisen teollisuuden kasvua. Haasteeseen vastaa Kokemäelle suunnitteilla oleva Æsir Technologies Finland ltd:n akkutehdas.
Valmistettavien nikkeli-sinkki-akkujen arvolupauksena on vähentää hiilijalanjälkeä sekä elinkaarikustannuksia perinteiseen lyijyakkuun verrattuna. Voisiko siis akkutehtaan sijoituspaikka osuvammaksi muuttua, Kokemäen kaupunginjohtaja Teemu Nieminen tuumaa.
Kokemäen akkutehdashanke nojautuu Niemisen mukaan valmistuessaan sulavasti Työ- ja elinkeinoministeriön uudistuvan teollisuuden strategiaan, jolla tavoitellaan Suomen sijoittumista maailman kilpailukykyisemmäksi toimintaympäristöksi hiilineutraalisuuteen tähtäävälle teollisuudelle. Strategian yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on lisätä teollisia investointeja maassamme.
Akkutehdas työllistäisi valmistuessaan arviolta jopa 450 henkilöä ja nikkelin hydroksointilaitos 25 henkeä.
Suorien työllistämisvaikutuksien lisäksi projektin välilliset elinvoimavaikutukset tulevat Niemisen mukaan olemaan huomattavasti laajempia. Satakunnan alueella toimii Suomen suurin akkuklusteri, mikä mahdollistaa alueen yrityksien välisen yhteistyön lisäksi alan laajan alihankintaverkoston.
”Hanke vaatii 150 – 180 miljoonaa euroa”
Miten todennäköistä suurhankkeen toteutuminen sitten on?
Niemisen mukaan kaikki riippuu siitä, saako AEsir Technologies Inc tarvittavan rahoituksen järjestymään.
”He käyvät parhaillaan rahoitusneuvotteluja. Hanke vaatii noin 150 – 180 miljoonan euron pääoman.”
Koska neuvottelut ovat kesken, ei Nieminen osaa vielä arvioida hankkeen toteuttamisaikataulua. Mutta varmaa on, että kaupunki on valmistautunut siihen hyvin. Alueen kaavoitus on valmis, katusuunnitelmat tehty ja kunnallistekninen suunnittelu on valmiina.
Kokemäellä on varauduttu lähivuosina käyttämään yli kolme miljoonaa euroa muun muassa alueen kunnallistekniikan ja katujen rakentamiseen.
”Toimeen voidaan ryhtyä nopealla aikataululla, kun yhtiö saa hankkeen rahoitusneuvottelut päätökseen. Tehdasrakennuksen ja tuotantolinjan rakentamiseen kuluu arviolta noin pari vuotta”, Nieminen sanoo.
Ympäristövaikutusten huomiointi punainen lanka
Tärkeimpiä ja keskeisimpiä teemoja uuden akkutehtaan suunnittelussa Kokemäellä ovat olleet ympäristön huomioiminen ja vihreä siirtymä.
Näiden huolellisesta tarkastelusta on osoituksena Varsinais-Suomen ELY-keskuksen elokuussa 2022 hankkeelle antama päätös YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeettomuudesta.
Yhtiön tuotannossa ei pitäisi syntyä mitään sivuvirtoja tai päästöjä tehtaan ulkopuolelle ja ympäristölupaa yhtiö hakee normaaliin tapaan.
”Vihreä siirtymä on yksi Kokemäen kaupungin strategian painopistealueista, joten senkin nojalla olemme painokkaasti paneutuneet ympäristövaikutuksiin, jotka ovat saattaneet herättää huolta kuntalaisten keskuudessa”, kaupunginjohtaja Nieminen kertoo.
Niemisen toive on, että kuntalaisille sekä yhteistyökumppaneille onnistutaan tulevaisuudessa paremmin viestimään sekä perustelemaan suunnitteluun liittyviä toimintoja ja päätöksiä.
”Akkutehdashankkeen toteutumisen eteen teemme kovasti sellaisia töitä, jotka eivät kuntalaisille heti näy. Toinen kommunikointiongelma liittyy vahvasti virkakielisyyteen”, Nieminen toteaa.
Akkutehtaan toiminta sijoittuu Kokemäen keskustan eteläpuolelle sijaitsevalle Kirkkokallion asemakaava- alueelle, joka liittyy alueen länsipuolella olevaan Katilan teollisuusalueeseen, jolle myös tehtiin asemakaavamuutos.
Kaavapäätökseen ei jätetty valituksia kaupungin ympäristötoimistoon, mikä Niemisen mukaan kertoo omalta osaltaan kuntalaisten kannustuksesta ja yhteistyöhalukkuudesta.
Ei ilmapäästöjä, mahdolliset sammutusvedet pidätysaltaaseen
Akkutehtaan tuotantoprosessi on täysin automatisoitu ja merkittäviltä osiltaan suljettu. Tuotanto ei aiheuta ympäristön ilmanlaatuun muutoksia, eikä normaaliprosessissa synny ilmapäästöjä.
Järjestelmän varolaitteilla aistitaan mahdolliset häiriötilanteet, joiden epäpuhtaudet kerätään tehtaan omaan suodatusjärjestelmään käsiteltäväksi. Raaka-aineiden vastaanotto ja purku tapahtuvat täysin suljetussa tilassa. Mahdollisen virheen ennakoimiseksi sekä eliminoimiseksi tehtaaseen rakennetaan kohdepoistojärjestelmä.
Tehdasalueen lähin merkittävä vesistö on Kokemäenjoki. Kaupungin tiedotteen mukaan akkutehtaasta ei synny prosessivesiä eikä mitään muita päästöjä jokeen. Prosessivedet kierrätetään sisäisesti tehtaalla.
Alueella esiintyvä orsivesi purkautuu pääasiassa pelto-ojiin ja myöhemmin hulevesiviemäreihin. Infran rakentaminen kuivattaa tehdasaluetta vähitellen. Hulevedet johdetaan alueen ojastojen kautta Kokemäenjokeen.
Mahdolliset sammutusvedet voidaan pidättää tonteille toteutettaviin pidätysjärjestelmiin ja tarvittaessa käsitellä. Jos pidätysjärjestelmät ovat sateesta johtuen täynnä, sammutusvedet voidaan padota pidätysaltaaseen, testata ja tarvittaessa neutraloida.
Liikenne suurimmillaan maanrakennusvaiheessa
Teollisuusalueen pohjoispuolisella rautatiellä on henkilöliikenteen lisäksi merkittävästi tavaraliikennettä, jonka lisäksi eteläpuolella kulkee Valtatie 2. Molemmat liikenneväylät tukevat teollisuuslaitoksen tarpeita.
Pääosa liikenteestä ohjataan Teollisuustietä Satakunnantielle ja siitä edelleen valtatielle. Linjatie palvelee osittain työmatkaliikennettä kaupungin keskustaan. Tehtaan tuotantoliikenteen arvioidaan olevan 15 autoa vuorokaudessa keskittyen päivä- ja ilta-aikaan.
Rakennusaikainen liikennöinti tapahtuu Satakunnantieltä Teollisuustielle heti Katilantien jälkeen. Kuorma- autojen terminaali ja lavanvaihto ovat niin kutsutun katsastusaseman pihassa olevalla asfalttialueella.
Suurimmillaan ja raskaimmillaan rakennusaikainen liikenne on maanrakennusvaiheessa, jolloin liikennemäärän arvioidaan olevan rakentamistavasta riippuen 30-40 autoa päivässä.
Suurimpien rakennusaikaisten melujen sekä mahdollisen tärinän arvioidaan aiheutuvan paalutuksesta, minkä arvioitu kesto on kaksi viikkoa. Paalutuksen ajankohdista ilmoitetaan lähiasukkaille erikseen.
