Eduskuntavaalit ovat myös metsästysvaalit: ”Sudet uhkaavat turvallisuutta ja suomalaista metsästyskulttuuria”

Susi. Arkistokuva.

Aikaisemmin helmikuussa saimme lukea uutisia liittyen suurpetojen jälkilaskentaan. Viiden kunnan alueella todettiin viisi susilaumaa. Susien määrä lisääntyy, mutta kaatolupia sen sijaan ei myönnetä. Pihapiireihin tulevat sudet johtavat pelkoon ja metsästäjät ovat todenneet useasti, että metsästyskoirien käyttö vaarantuu.

Kaupungeissa on hyvä sulkea silmät suurpetojen ongelmilta, mutta maaseudulla tilanne on toinen. Tuotantoeläimet, kotieläimet ja pihapiirien turvallisuus kärsii ja suurpetojen aiheuttamiin vahinkoihin käytetään vuosittain yli 10 miljoonaa euroa, ja nekin määrärahat ovat viestien mukaan kortilla. Kyse on yhteiskunnan turvallisuudesta ja toisaalta myös omaisuuden suojasta ja elinkeinovapaudesta. Kannanhoidollinen metsästys on saatava käyntiin, jotta sudet tietäisivät paikkansa. Riistahoitokeskuksille ja riistanhoitoyhdistyksille tulee saada enemmän päätösvaltaa kannanhoidollisiin lupiin.

Susien määrä ei pelkästään uhkaa pihapiirien ja elinkeinojen turvallisuutta, mutta myös suomalaista metsästyskulttuuria. Susikantojen kasvu karsii hirvieläinkantaa – metsästäjiltä tulleiden viestien mukaan hirvivasoja näkyy yhä vähemmän ja sama koskee peurakantoja. Esimerkiksi Punkalaitumella valkohäntäpeurojen kaatomäärät ovat laskeneet noin 3400:sta noin tuhanteen reilussa kolmessa vuodessa. Hirvieläinkantojen lasku uhkaa koko suomalaista metsästyskulttuuria laajemminkin. Ajometsästys tulee tällä menolla olemaan katoavaa kansanperinnettä ja metsästyskoirien vuosikymmenien jalostustyö kärsii. Kun koiraa ei voi päästää metsään, niiden jalostus, kilpailutoiminta ja käyttö estyy kokonaan. Koko yhteiskuntaan vaikutukset voivat olla rajuja: metsästyksestä saadut tulot elinkeinoelämälle ja seuroille laskee, ilmastoystävällisen riistalihan tuotanto tippuu ja arvokas suomalainen metsästyskulttuuri on vaarassa kadota kokonaan, ellei susia voida alkaa kaatamaan.

Se ei ole kestävä peruste olla kaatamatta susia, että ne eivät ole syöneet ihmistä sataan vuoteen. Samoja susia kaadetaan esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa, joissa petopolitiikkaa tehdään järkevällä tavalla. Susikannat kuriin, ilmastoystävällistä riistalihaa kouluihin ja koteihin ja turvallisuudentunne takaisin maaseudulle. Tämän ei luulisi olevan ongelma kaupunkivihreillekään.

Joonas Immonen
Kansanedustajaehdokas (kesk.)
Metsästyksen ystävä

Poimintoja