Suomessa tarvitaan nyt konkreettisia tekoja kasvun vahvistamiseksi. Julkisen taloutemme tila synkkenee entisestään. Mitä enemmän meillä on kasvua luovia yrityksiä, sitä vähemmän julkisissa menoissa on leikkauspaineita. Siksikin tarvitaan kasvua vahvistavia toimia.
Yksi keskeinen asia on verotus, joka on yrittäjien mielestä tärkein vaaliteema. Yrittäjät ja yritykset edellyttävät kasvuun kannustavaa, ennustettavaa ja vakaata veropolitiikkaa, jotta yrittäjät ja omistajat uskaltavat investoida ja sijoittaa Suomeen. Lisäksi yrittäjävähennys toimii hyvin ja hyödyttää erityisesti pieniä yrittäjiä.
Yrittäjät tarvitsevat myös osaavaa työvoimaa ja mahdollisimman vähän byrokratiaa.
Samalla on tehtävä julkiseen talouteen sopeutuksia. Mitä korkeampi velka meillä on, sitä suurempi osa verovaroista menee velan hoitoon. Tämä on myös talouskasvulle haitallista, kun rahat valuvat velkarasituksen maksuun. Siksi julkinen talous huolestuttaa yrittäjiä.
Ensi vaalikaudella on nostettava rimaa, ja uudistettava viimein työmarkkinoita lainsäädännöllä. Tämä tarkoittaa paikallisen sopimisen edistämistä lainsäädännöllä.
Pienissä yrityksissä luottamuksellisuus, avoimuus ja tasapuolinen kohtelu toteutuvat parhaiten, osoittaa Työolobarometri vuosi toisensa jälkeen. Työntekijöiden viesti on vankkumaton: Yrittäjä on hyvä työnantaja. Pienillä työpaikoilla on siis kaikki edellytykset laadukkaaseen paikalliseen sopimiseen, joka huomioi niin yrityksen kuin työntekijöiden tarpeet.
Kiikoisten Yrittäjät
Suodenniemen Yrittäjät
Mouhijärven Yrittäjät
Äetsän Yrittäjät
Vammalan Yrittäjät
Miksi paikallista sopimista pitäisi edistää lainsäädännöllä?
Fakta yksi: kukaan ei estä yrittäjää nostamasta työntekijöittensä palkkoja eikä parantamasta muitakaan työehtoja. Ei siihen lakimuutoksia tarvita.
Fakta kaksi: yrittäjien tarkoittama paikallinen sopiminen tarkoittaisi työehtojen huonontamista, palkan alentamista tai työajan pidentämistä.
Fakta kolme: yleissitova työehtosopimus on perälauta, joka turvaa työntekijöille kohtuullisen palkan ja muut säälliset työehdot. Varsinkin pienillä työpaikoilla työntekijät tarvitsevat erityistä suojaa, koska mitä vähemmän yrityksessä on työntekijöitä, sen pienempi neuvotteluvoima esim. yksittäisellä työntekijällä on.
Fakta neljä: yrittäjien tarkoittamassa ”paikallisessa sopimisessa” voidaan puhua epäsymmetrisestä informaatiosta, jossa neuvottelun toisella osapuolella (työnantajalla) on enemmän informaatiota kuin toisella (työntekijällä). Tällöin tilanne helposti ajautuu paikalliseksi saneluksi.
Mikäli yrittäjäjärjestöt oikeiston ajamina saisivat vaatimansa lainsäädännölliset muutokset toteutettua, se aiheuttaisi samalla yrittäjäriskin lisääntyvää siirtymistä työntekijöille. Kysymyksessä olisi järjestelmätasoinen muutos työelämään. Sitä kyllä tarvittaisiin, mutta toiseen suuntaan.
Oletko koskaan ajatellut että työntekijöitä ei ole ilman työnantajia ja toisin päin. Kyseessä on aina kahden kauppa, jossa pyritään molempia tyydyttävään ratkaisuun. Suomen työttömyysturva on niin hyvä, ettei työtä ole pakko kenenkään tehdä, jos sen pelkäksi riistämiseksi kokee. Työstään pitäisi jokaisen voida olla ylpeä!
Kelan maksama työttömyysetuus on 37,21 €/pv. Sitä maksetaan 5 päivältä viikossa (myös arkipyhiltä). Veroa tuesta maksetaan 20% Käteen jää siis 29,77 €/pv, eli n. 625 €/kk. Sillä pitäisi ostaa ruoka, vaatteet, lääkkeet, kaikki elämiseen tarvittava. Kykenisitkö sinä elämään mielestäsi hyvää elämää tällä rahalla? Täysiaikaisesta työstä saatava palkka verojen jälkeen on minimissään n. 1400 €/kk.
Ainakin tahallaan työttöminä oleva osa työttömistä on sitä mieltä, että pärjää.
Heitä on tutkimusten mukaan oleellinen osa pitkäaikaistyöttömistä.
Toisekseen suurin osa työttömistä on ansiosidonnaisen korvauksen piirissä säädetyn noin vuoden verran.
Kolmanneksi moni työtön saa erillistä asumistukea työttömyyskorvauksen päälle. Ja mahdollisesti vielä Kelan luukulta lisää.
On kahdenlaista faktaa. De Facton versio eroaa yleisesti tunnetusta faktasta monelta osin.
Kerro Jerry lisää siitä “yleisesti tunnetusta faktasta” tai siitä toisenlaisesta faktasta.
Jerry unohtaa sujuvasti, että asumistukea saavat myös pienituloiset työssä käyvät. Se on sovitellun työttömyyspäivärahan ja palkkatuen ohella eräs veronmaksajille ulkoistetun palkanmaksun muoto eikä siis kavenna pienimpien palkkojen ja työttömyysturvan välistä suurta eroa.