Valaiset yöpilvet ovat Kari Hailan mukaan helppoja kuvattavia, ja aamu-usvainen maisema on parhaimmillaan auringonnousun aikaan – ”Älä hosu kuvatessa”, Haila opastaa

Kari Haila Saanan huipulla saksalaisten kammilla.

Sastamalalainen valokuvaaja Kari Haila kertoo, että kesälläkin löytyy paljon kuvattavaa, vaikka revontulikausi on mennyt jo menojaan ja kirkkaita tähtiöitä linnunratoineen pitää vielä odotella.

Linnunradan laidalla.

Sumuiset aamut ja upeat auringonlaskut kiinnostavat monia harrastelijakuvaajia, mutta Haila vinkkaa, että valaisevia yöpilviäkin on helppo kuvata. Paljon helpompi, kuin esimerkiksi revontulia.
Valaisevia yöpilviä näkyy erityisesti kesä-elokuussa silloin, kun aurinko on 6°-16° horisontin alapuolella.

”Heinäkuu on valaisevien yöpilvien havaitsemisen sesonkiaikaa”, Haila opastaa.

Yöpilviä Turun taivaalla.

Valaisevat yöpilvet ovat sinertäviä tai valkeita pilviä, jotka näyttävät ihan hohtavan valoa.
Todellisuudessa ne kuitenkin vain heijastavat auringon valoa, sillä pilvet koostuvat hyvin pienistä jääkiteistä.

Haila kertoo, että elokuussa horisontissa voi näkyä oranssin sävyisenä hohtavat yöpilvet.

”Monellakin kännykällä voi yöpilviä jopa videoida, joka taas ei onnistu revontulien yhteydessä kovinkaan helposti. Ja ne elokuun elosalamat valaisevine yöpilvineen, ja jopa mahdollisesti revontulienkin kera ovaat kyllä upeita.”

Peevon aitta ja yöpilvet heinäkuisessa yössä.

Sääilmiöiden kuvaaminen kiinnostaa Hailaa ja siinä missä revontulisovellus hälyyttelee hänellä syksystä alkukevääseen, niin kevät- ja kesäaikaan Hailan puhelimessa piippailee ukkosista ilmoittava sovellus.

Syöksyvirtaus kuvattuna Pyhän Olavin kirkon rannasta.

Kesällä kuvaukset eivät vaadi vaadi erikoista kalustoa, vaan ihan hyvän kameran, kännykkän tai pokkarin.

”Hämäräkuvauksessa tärkeää on hyvä jalusta ja kaukolaukasin.”

Harrastelijavalokuvaajalle Kari Hailalla on tärkeä neuvo.

”Älä hosu, vaan kuvaa rauhassa. Esimerkiksi auringonlaskua kuvatessa ei pidä tähdätä suoraan aurinkoon, vaan hieman ohi. Ja mikäli haluaa kuvan aamu-usvaisesta maisemasta, pitää olla liikkeellä auringonnousun aikaan, kun aurinko on vielä matalalla. Valaisevat yöpilvet taas saa vangittua parhaiten puolen yön jälkeen.”

Valaisevia yöpilviä Sastamalan yllä.

Valokuvaajana Kari Haila on itseopiskellut.

” Olen etsinyt tietoa omatoimisesti ja kuunnellut konkareita. Yhtäkään valokuvauskurssia en ole käynyt, jokusen kuvankäsittelykurssin kyllä”, hän kertoo.
Paitsi kotiseutuaan, Haila kuvaa mielellään myös rakastamaansa Lappia. Sinne Haila puolisoineen lähes vuosittain matkaakin.

Jos Kari Hailan pitäisi valita lempikuvansa, se olisi ehkä tämä. Siinä yhdistyvät revontulet ja Hailan rakastama Lapin luonto.

Jo parina vuonna Haila on päässyt valokuvaamaan myös karhuja kuvaustarkoitukseen rakennetuista kojuista, ja elokuussa karhut kutsuvat jälleen miestä ensin Kuhmoon, ja sitten Kuusamoon.
”Karhujen puuhailua on kiva seurata kopista. Ehkä hauskin hetki oli kerran, kun karhu nautti kylvystään suolammessa.”

Kari Hailan otokset keräävät kiitosta useammassakin FB-ryhmässä, mutta onpa ainakin yksi kuva yltänyt suurempaankin suosioon. Viime vuoden lokakuussa Haila nimittäin onnistui kuvaamaan Sastamalassa tähtien välisen vierailijan. Kuva oli lähes jokaisessa Suomen tiedotusvälineessä.

Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursa ry:n tutkimukset myös osoittivat, että tulipallon aiheuttanut kappale tosiaan oli peräisin aurinkokunnan ulkopuolelta. Aiemmilta vuosikymmeniltä tunnetaan luotettavasti vain kaksi maapalloon osunutta tähtienväliseksi määritettyä kappaletta.

”Itsekään en kuvaushetkellä sitä nähnyt, vaan vasta kotona kuvia katsellessani. Ja paljon myöhemmin kuulin, että se olikin joku muu kuin satelliitti, joksi sen ensin mielsin.”

Kuvista kuuluisin on julkaistu lähes kaikissa Suomen tiedotusvälineissä.

Poimintoja