Huittisten Nuorisoklubin ovella vastaan juoksee joukko iloisia lapsia yhdessä pienen koiran kanssa.
Keittiön pöydän ääressä istuvat Huittisten Rotaryklubin viime kauden presidentti Pekka Pirttikoski ja sihteeri Jaakko Petelius yhdessä Huittisten 4H yhdistyksen toiminnanjohtaja Maria Kankaanrannan kanssa.
Pirttikoski ja Petelius ovat piipahtaneet katsomaan, mitä 4H yhdistyksen järjestämällä, suomea toisena kielenä puhuvien lasten Puhutaan suomea -päiväleirillä tapahtuu.
Kesäleiri on järjestetty rotaryklubin aloitteesta ja rahoittamana.
”Klubimme teemat ovat tänä vuonna huumetyö ja ukrainalaisten lasten ja nuorten avustaminen. Haluamme auttaa nimenomaan täällä Huittisissa olevia ukrainalaisia ja helpottaa heidän kotoutumistaan Suomeen”, Pirttikoski taustoittaa.
Aiemmin keväällä Rotaryklubi auttoi ukrainalaisia rahoittamalla heille kuljetuksia Porin vastaanottokeskukseen ja hankkimalla tarvikkeita yläkoululaisten projektiin, jossa valmistettiin kamiinoja Ukrainaan.
Suomen kielestä on hyvä muistutella kesällä
Kankaanranta kertoo, että aloite kesäkerhon järjestämisestä tuli yhdistykselle Huittisten kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Helena Kaitasen kautta.
”Me otimme yhteyttä Helenaan ja kerroimme tavoitteestamme. Hän ehdotti, että 4H voisi olla Huittisissa sopiva taho toteuttamaan asiaa”, Pirttikoski jatkaa.
Yhdessä syntyi ajatus Huittisissa oleville, Suomea toisena kielenä puhuville lapsille tarkoitetusta kesäkerhosta.
”Kun lapset eivät ole kesän aikana koulussa, heille tulee pitkä tauko suomen puhumisessa. Täällä on tarkoitus, että kielitaito pysyy yllä ja harjaantuu myös kesän aikana”, Kankaanranta kertoo.
”Tämä on meidän näkökulmastamme juuri sopiva avustuskeino. Apumme menee suoraan Huittisissa oleville ukrainalaisille ja lisäksi vielä palkkatulotkin jäävät paikkakunnalle, kun kerhonohjaajat ovat huittislaisia nuoria”, Petelius pohtii.
Alakouluikäisille tarkoitettuun päiväleiriin on osallistunut kymmenkunta lasta. Kankaanrannan mukaan perheitä tavoitettiin koulun kautta menneellä kirjeellä.
”Myös alakoulun rehtori oli sitä mieltä, että tällaiselle toiminnalle on ehdottomasti kesän aikana tarvetta”, Kankaanranta kertoo.
Potentiaalisia leiriläisiä Huittisissa on yli 60. Pirttikoski harmitteleekin, että osallistujia olisi mahtunut mukaan enemmänkin.
”Toiveemme on, että pystymme jatkamaan tällaista toimintaa myös kesäkerhon jälkeen. Voisimme esimerkiksi toimia tämän ryhmän kummeina ja olisi hienoa saada perheiden vanhemmatkin mukaan jollain tavalla”, hän suunnittelee.
Kielikylpyä leikkien, pelaten ja askarrellen
Kankaanrannan mukaan leirillä on leikitty, pelattu, ulkoiltu ja askarreltu.
”Toiminta on suunniteltu lasten kanssa sen mukaan, mitä toiveita heillä on ollut. Emme ole halunneet tehdä päivistä liian ohjelmaan sidottuja, eikä täällä todellakaan ole ollut mitään suomen oppitunteja, vaan kielitaito on karttunut ihan tavallisen tekemisen parissa”, hän kertoo.
Vain harva leirille osallistuneista lapsista puhuu vielä kovinkaan sujuvaa suomea, mutta taitavimmat toimivat tulkkeina toisille.
”Lapsista huomaa, että heillä on vähän ujoutta suomen puhumiseen. Selvästi ymmärretään enemmän, mitä uskalletaan sanoa”, Kankaanranta on huomannut.
”Lapsien kielitaidon kehitys ja hyvä kokemus suomalaisesta koulusta ovat isossa roolissa siinä vaiheessa, kun perhe jossain vaiheessa alkaa miettiä mahdollista paluuta Ukrainaan. Meidän toiveemme tietenkin on, että perheet kotoutuisivat Huittisiin niin hyvin, että he haluaisivat jäädä tänne pysyvästi”, Pirttikoski sanoo.
