Satakunnan hyvinvointialueella on riittänyt kesän mittaan kuohuntaa. Virallisia päätöksiä sotekeskuksien määrästä tai vuodeosastojen lakkautuksista ei ole vielä tehty, mutta spekulointi on käynyt sitäkin kuumempana.

Aluevaltuutettu Niina Immonen (ps) kertoo, että viimeisimpien tietojen mukaan Satakunnassa ollaan siirtymässä kuuden sotekeskuksen malliin mahdollisesti vuodesta 2029 eteenpäin.

”Muutoksen tarkka aikataulu ei ole tiedossani, mutta paikkakunnat, joilla sotekeskus tulisi olemaan, ovat Pori, Rauma, Eura, Huittinen, Harjavalta ja Kankaanpää”, Immonen kertoo.

Sote-toimipisteiden tiivistäminen alkaa jo ensi vuonna, jolloin toimintoja siirretään Harjavallan sairaalan tiloihin.

”Sinne on suunniteltu esimerkiksi arvioinnin ja kuntoutuksen tiloja, päivätoimintatiloja sekä toimistotiloja”, Immonen avaa.

Vuodesta 2025 eteenpäin aletaan keskittää tukipalveluja, välinehuoltoa ja valmistuskeittiöitä.

”Olettama on, että välinehuoltoa aletaan keskittää maakunnallisen apuvälinelainaamon lähettyville. Rauman sairaalan peruskorjauksen jälkeen Rauman alueen ja oman ajatteluni mukaan myös Etelä-Satakunnan toimintoja tiivistetään ja kuumasairaala-investoinnin valmistuttua tiivistyvät Porin alueen toiminnot”, Immonen uskoo.

Valtaosa asioista hoidetaan tulevaisuudessa etänä

Ensi maanantaina kokoontuva aluehallitus saa eteensä periaatteet, joiden mukaan palveluverkkoa aletaan työstää.

Kokouksen esityslista ei ollut ilmestynyt vielä lehden lähtiessä painoon, mutta Immonen ennakoi, että virkakunnan esityksen mukaan Satakunnassa tavoitellaan, että peräti 80 prosenttia asioista hoidettaisiin jatkossa etänä. Esimerkkiksi Pirkanmaalla vastaava tavoite on 60 prosenttia.
Immonen pitää tavoitetta liiallisena.

”Moni vaiva voi jäädä piiloon, jos kohtaaminen tapahtuu vain puhelimitse tai videovälitteisenä. Hyvinvointialueella on valmistelussa kuitenkin tiedostettu se, ettei kaikkia ikääntyneiden palveluja voida siirtää etään tai digiin”, Immonen perustelee.

Kesällä kuohahduksen aiheuttanut spekulaatio vuodeosastojen vähentymisestä ei ole Immosen mukaan tuulesta temmattu.

”Vuodeosastoja tullaan kehittämään kuntoutus- ja arviointiyksiköiksi ja vuodeosastopaikkoja tarjotaan jatkossa tämän johdosta vähemmän. Säkylän ja Harjavallan vuodeosastot tultaneen muuttamaan tällaisiksi arvi-yksiköiksi”, Immonen ennakoi.

Satakuntaan on mahdollisesti tulossa kahden vuodeosaston malli, mutta virallista aikataululinjausta asiasta ei ole.

Luvassa valtava vähennys ympärivuorokautisiin asumispalveluihin

Ikääntyneiden asumispalveluissa tavoitteena on lisätä yhteisöllistä asumista ja vähentää ympärivuorokautista asumispalvelua. Suunnitelman mukaan paikkoja on tarkoitus vähentää ensi vuonna 169 ja seuraavana vuonna 220.

”Valmistelun mukaan on tarkoitus lisätä kotiin annettavia palveluja, mutta työni kautta tiedän, että kotonapärjäämisen haasteet tulevat joskus niin mittaviksi, ettei siellä enää vain ole turvallista olla, vaikka joku kävisi neljä kertaa päivässä.”

Immosen mukaan suunnitelma on niin raju, että toteutuessaan vähennys aiheuttaa kriisin.

”Avuntarvitsijat odottavat hoitopaikkaa sitten entistä enemmän väärissä paikoissa ajautuen lopulta erikoissairaanhoidon päivystykseen, jos muuta hoitopaikkaa ei ole tarjolla”, hän pelkää.

Säästöjä on kaavailtu saatavaksi myös erikoissairaanhoidosta ja perustason vuodeosastojaksojen lyhentämisestä, kun asiakkaat eivät odota jatkohoitopaikkaa turhan raskaasti tuotetussa yksikössä.

Immosen mukaan yhtälö kuitenkin ontuu, sillä yhteisöllistä asumista ei ole vielä riittävästi, eikä kotiin annettavia palveluita ole kehitetty.

Jostain säästöjä on kuitenkin saatava kasaan, sillä Satakunnan hyvinvointialueella on peräti 92 miljoonan säästötavoite.

”Olisi järjetöntä luulla, ettei se tule näkymään satakuntalaisten sote- ja pelastuksen palveluiden tasossa”, Immonen toteaa.

Pelkällä seinistä luopumisella tätä summaa ei kiritä kasaan.

”Muutosohjelman uusimman version mukaan voimme säästää tiloista vähentämällä 3,5 miljoonaa euroa”, Immonen tietää.

Aluehallitus saa käsiteltäväkseen myös muutosohjelman, jossa on mittavat säästötavoitteet ja toimenpiteet niihin pääsemiseksi.

Säästöjä tullaan hakemaan muun muassa palvelurakenteita keventämällä, tuottavuutta lisäämällä ja hankintoja keskittämällä sekä selvittämällä, miten palvelut on järkevintä tuottaa.

”Käytännössä nuo tarkoittavat ikääntyneiden asumispalvelupaikkojen vähäisempää ostamista, erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien vähentämistä, vammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen keventämistä, hoito- ja palveluketjujen uudelleen organisoimista ja esimerkiksi päivystyksen uudelleen organisoimista”, Immonen ennakoi.

Mikäli säästöjä ei saada aikaan uhkaa Satakunnan hyvinvointialuetta liittäminen isompaan alueeseen.

Immonen kritisoi liian laveita kehittämisperiaatteita

Immonen pitää ongelmallisena, että palveluverkon kehittämien periaatteet ovat hyvin ympäripyöreät ja mikäli periaatteet hyväksytään syyskuun alussa kokoontuvassa valtuustossa, viranhaltijat voivat tehdä palveluverkkoon liittyvät päätökset ilman että asiat tulevat enää päättäjien päätettäviksi.

”Aluehallituksella on toki näihin otto-oikeus, mutta yhteen yksikköön puuttuminen vaikuttaa silloin kokonaisuuteen.”

Immonen on kritisoinut asiaa, sillä hän pitää erikoisena etteivät vaaleilla valitut päättäjät pääse päättämään, mitä palveluja ja missä laajuudessa alueella tulee jatkossa olemaan.

”Vaikka emme jokaisen toimipisteen kohtaloon pääsisikään vaikuttamaan, niin pitäisi demokratiaa kunnioittaa niin, että meillä olisi määriteltynä vaikka yksikön ideaalinen väestöpohja tai asukasmäärä, ja palveluverkon ratkaisut pitäisi perustella taloudellisesta näkökulmasta tarkemmin”, Immonen sanoo.