Reilu vuosi sitten Huittisten urheilukentälle tehty kuntokartoitus paljasti surkeita uutisia. Kaupungin ainut kestopäällysteinen urheilukenttä oli päässyt vuosien saatossa surkeaan kuntoon.
Saman yhteenvedon teki myös vajaa vuosi sitten kentällä kokoontunut käyttäjistä, kaupungin virkamiehistä ja Suomen Urheiluliiton kilpailupäällikkö Mika Muukasta koostunut ryhmä.
Muukan tuomio kentälle oli yksiselitteinen, joko se vaatisi täydellisen kunnostuksen tai lähitulevaisuudessa kenttä pitäisi asettaa käyttökieltoon.
”Ellei mitään tehdä, kentän käyttöikää on jäljellä ehkä pari vuotta. Kentän pinnat ovat kuluneet niin, ettei esimerkiksi juoksuratojen liukkauden ja irronneiden palojen vuoksi ole mahdollista enää tekohengittää kentälle lisävuosia pieniä korjauksia tekemällä”, urheilukentän hankesuunnitelman työryhmää johtava Huittisten kaupungin maankäyttöpäällikkö Johanna Kalaoja kertoo.
Kiekon- ja moukarinheittopaikat ovat olleet huonon kuntonsa vuoksi käyttökiellossa jo pidempään.
Kuulantyöntöpaikka sekä pituus- ja kolmiloikkapaikat eivät ole nekään kunnostussuunnitelman mukaan turvallisia käyttää.
Myös puurakenteisen katsomon istumalankut ovat huonossa kunnossa ja urheilukentän vieressä oleva kasvillisuus rehottaa. Keskikentän nurmikkoa on epätasaisuuden vuoksi vaikea hyödyntää.
Lähes kaikki pitää laittaa uusiksi
Syyt urheilukentän huonoon kuntoon ovat sekä ikääntyminen että aktiivinen käyttö.
Vuonna 1980 valmistuneelle kentälle on tehty vain yksi suurempi kunnostustoimenpide vuonna 2001, jolloin kestopäällystyksen pinnalle tehtiin pintaruiskutus ja ratojen määrää kasvatettiin kuudesta kahdeksaan. Muita pienempiä kunnostustöitä kentälle on tehty vain vähissä määrin.
Yli 40 vuotta on urheilukentälle pitkä ikä ja juuri valmistuneen hankesuunnitelman mukana kenttä on uusittava käytännössä kokonaan.
Kentälle muun muassa tehdään uusi asfaltti ja kestopäällyste, vesihauta ja estepukki, hyppylaatikot ja alastuloalueet, kuoppalaatikot sekä heittoringit ja -häkki uusitaan, keskialueen nurmikko tasoitetaan ja sähkösyöttöjen toimivuus varmistetaan. Lisäksi hankitaan uusia urheiluvarusteita ja -välineitä.
”Vanhasta kentästä pystytään hyödyntämään kantavat, mursketta olevat pohjarakenteet ja nurmikentän osalta sadetusjärjestelmän pitäisi toimia, tosin sekin on varmistettava ensin. Myös katsomon teräsrakenteet säilytetään. Muilta osin kaikki pitää uusia”, Kalaoja kertoo.
Omaa pukutilaa urheilukentällä ei ole, eikä sellaista olla tässä vaiheessa rakentamassakaan. Tarkoitus on, että käyttäjät voivat hyödyntää viereisen Tahto Areenan wc- ja pukutiloja.
Viime tiistaina kokoontunut tekninen valiokunta sai eteensä kaksi vaihtoehtoista esitystä kentän parantamiseksi. Molemmissa esityksissä itse kenttä kunnostetaan täsmälleen samalla tavalla.
Esitysten ainut ero on 50 000 euron lisäraha katsomon kattamiseksi.
”Tämä 50 000 euron satsaus mahdollistaa sen, että kentästä saadaan SM-kilpailutason vaatimukset täyttävä”, Kalaoja kertoo.
Perusparannuksen kustannusarvio on 1 100 000 euroa, josta suurimman osan, yli 700 000 euroa haukkaa urheilukenttä. Nurmikon uusiminen tulee kustantamaan noin 50 000 euroa ja urheilukentän ympärille kipeästi kaivattu aita 70 000 euroa.
Jättämällä katsomon kattamatta hintalappua on siis mahdollista nipistää 50 000 euron verran, mutta tällöin vaatimukset SM-tasoisten kilpailuiden järjestämiseen eivät enää täyty.
Uusi kenttä käyttöön 2025
Kaupungin on tarkoitus hakea hankkeelle aluehallintoviraston liikuntapaikka-avustusta.
Investointiavustusta on mahdollista saada enintään 30 prosenttia kustannusarviosta.
Jotta kentän käyttökatko jäisi mahdollisimman lyhyeksi, korjaus on tarkoitus ajoittaa kahdelle vuodelle.
Mikäli valtuusto puoltaa urheilukentän perusparannusta marraskuun kokouksessa, avustushakemus jätetään vielä tämän vuoden aikana.
Lopullinen suunnitelma laaditaan ensi keväänä, jonka jälkeen hanke kilpailutetaan. Alustavan suunnitelman mukaan rakentaminen alkaisi ensi syksyllä, mahdollisesti lokakuun lopussa. Pääosa rakentamisesta ajoittuisi kevääseen 2025 ja kentän olisi tarkoitus valmistua kesällä 2025.
