Lehmät laiduntavat häntiään laiskasti huiskien ja alkusyksyn auringonsäteistä nauttien. Laitumen takana siintää järvi. Mattilan tilalla valmistaudutaan parhaillaan syystöihin.Tilan isäntä Antti-Matti Mattila saapastelee pihamaalla reippain askelin. Modernin, suurikokoisen robottinavetan ovet ovat auki. Kissa vilahtaa ohitse. Mattilan mukaan Sipsu-kissa on niin nokkela, että osaa avata ovetkin kahvoihin hyppimällä.Mattilan tila on sukutila, joka on siirtynyt sukupolvenvaihdoksen myötä isältä pojalle. Tällä hetkellä nautakarjan pääluku on noin 120 ja sikoja on 500. Lisäksi tilaan kuuluu viljelysmaita sekä metsää. Eläinvahvuuteen kuuluu vielä terhakka Minni-koira, joka hoitaa ansioituneesti ovikellon virkaa. Se ilmoittaa kuuluvalla haukunnalla isäntäväelle heti, jos joku tulee pihaan.
On toinenkin asia, mikä tilan lisäksi on siirtynyt isältä pojalle. Ja se on vahva kiinnostus kunnallispolitiikkaan. Antti-Matti ja hänen jo edesmennyt isänsä Matti Mattila ovat kumpikin olleet vahvoja vaikuttajia ja pitäjäläisten taholta luotettavina tunnettuja, rehtejä miehiä.
”Kesä on aina kunnallispolitiikan saralla hiljaista aikaa. Tyytyväisenä olen kuitenkin seurannut kesän aikana ympäri Sastamalan kyliä tapahtuvaa vireää toimintaa. On hienoa, että kylät ovat aktiivisia”, antaa Mattila tunnustusta.

Antti-Matti Mattila tunnetaan kylillä suorapuheisena miehenä, joka uskaltaa ajaa rohkeasti oikeaksi kokemiaan asioita ja sanoa mielipiteensä vahvastikin. Tahdikkaasti ja kunnioittavasti kuitenkin. Mikään ”joo-joo”-mies Mattila ei ole koskaan ollut, ja sitä mentaliteettia yhteisten asioiden ajamisessa vaaditaankin, jos jotakin haluaa eteenpäin viedä ja aikaan saada.
Kiikoisten ollessa vielä itsenäinen kunta, oli Mattila peräti 20 vuotta Kiikoisten kunnanvaltuustossa, joista kahdeksan vuotta puheenjohtajana, ja neljä vuotta varapuheenjohtajana. Mattilalla oli – ja on yhä – samaan aikaan lisäksi maakunnallisia luottamustoimia.
Kiikoisten kunnan lakkauttamista hän vastusti viimeiseen saakka, ja niin vastusti moni muukin. Kunnantalon edessä järjestettiin jopa mielenosoitus. Siinä vaiheessa kun valtuuston oli määrä päättää kuntaliitoksesta kokouksessaan, pari sataa kuntalaista pyrki valtuustosaliin. Koko tilaisuus jouduttiin lopulta keskeyttämään. Valtuuston kokoomuslainen puheenjohtaja käski väkeä poistumaan salista, ja muiden mukana lähti ulos myös seitsemän edustajaa Keskustan ryhmästä. Mattila oli yksi heistä. Hälyttipä joku paikalle jopa poliisivoimiakin rauhoittelemaan tilannetta, ja asiasta uutisoitiin laajasti eri medioissa. Mellakkaa muisteltiin pitkään. Kokous jäi sillä kertaa ilman päätösvaltaa, ja se jouduttiin järjestämään uudelleen. Liitos astui voimaan vuoden 2013 alusta. Siihen oli tyytyminen, ja se kirveli pitkään.

Sittemmin Mattilan tie kulki kuitenkin takaisin politiikan pariin ja hän tuli valituksi Sastamalan valtuustoon ensimmäisen kerran vuonna 2017.
”Tärkeintä on olla vaikuttamassa yhteisiin asioihin niin hyvin kuin kykenee. Pidän tärkeänä palveluiden säilyttämisen koko Sastamalan alueella”, linjaa Mattila syitä siihen, miksi lähti politiikan pelikentälle uudelleen. Nyt Mattilalla on menossa jo toinen kausi.
”Sastamala alueena on suuri, ja se tuo päätöksentekoon omat haasteensa. Verkostoja pitää luoda laajasti. On tärkeää tutustua poliittisiin toimijoihin henkilökohtaisesti”, pohtii Mattila.
”Mielestäni yksi kuntaliitoksen suhteen etukäteen eniten pelätyistä asioista on tapahtunut. Terveyspalvelut Sastamalassa on ajettu alas, ja ne ovat pahasti ruuhkautuneet. Joku ratkaisu olisi löydyttävä siihen, että jokainen saisi tarvitsemansa terveydenhuoltoalan palvelut ilman kohtuuttomia kulkemisia ja liian pitkiä odotusaikoja. Palveluja kylille tuovat autot olisivat yksi hyvä vaihtoehto, tätä mallia jo jonkun verran jossakin päin toteutetaankin”, esittää Mattila.

Neljän tyttären isänä Mattilaa kiinnostaa myös kouluverkoston tilanne ja koulukuljetusasiat.
”Meillä tytöt Moona, Ronja, Veera ja Pinja ovat jo aikuisia kaikki, mutta iloitsen siitä, että he saivat käydä ala-asteen Toukolan koulussa omalla kylällä. Hienoa olisi, jos lähikoulu olisi yhä lähikoulu. Kyllä se on aika hurjaa, jos pelkkään koulumatkaan kuluu tunti joka aamu ja iltapäivä. Tulee siitä pitkä päivä”, Mattila summaa.
Kuntapäättäjänä hän on toki tietoinen siitä, että kaikkia kouluja ei voida pitää pystyssä – ilman riittäviä oppilasmääriä yhtälö on mahdoton.
”Kyllähän se kaikkien toiveissa on, että kouluihin saataisiin lapsia. Nykyään lapsia hankitaan myöhemmällä iällä kuin ennen, väestö ikääntyy. Miten saataisiin syntyvyys nousemaan, siinä onkin ihmeteltävää. Muuttovoiton saaminen ei ole helppoa myöskään.”
Mikä saisi Mattilan mukaan muuttotappion kääntymään voitoksi, millä houkuteltaisiin uusia asukkaita Sastamalaan?
”Valtateiden 11 ja 12 kuntoon pitäisi kiinnittää huomiota. Pitäisin tärkeänä, että Pori-Tampere-tielle saataisiin kunnolliset ohituskaistat ja risteysjärjestelyt. Tampere kasvaa koko ajan tännepäin, ja samoin Nokia. Sastamala kiinnostaisi asuinpaikkana, jos työmatkaliikenne sinne suuntaan olisi sujuvampaa. Ohituskaistoilla vältettäisiin ruuhkautuminen. Mouhijärven tuntumassa on pahin pullonkaula. Murhasaaren sillan mäissä rekat hiipuvat, ja syntyy jonoja”, Mattila toteaa. Hänen mukaansa se tekee liikenteestä takkuavaa.
Mattila näkee, että ohituskaistoihin satsaaminen lisäisi tienkäytön turvallisuutta ja nopeutta. Sitä kautta se lisäisi Sastamalan vetovoimaa myös lähikaupungeissa työssä käyvien asuinpaikkana.
”Meillä on Sastamalassa myös ministeri, joka istuu niissä pöydissä, joissa rahanjakoa tapahtuu. Olisi hienoa, kun näitäkin asioita saataisiin eteenpäin. Ministeriö ja eduskunta päättävät määrärahoista. Kunta ja Ely-keskus ajavat erilaisia hankkeita, tämä olisi hyvä saada kärkihankkeiden joukkoon”, tuumii Mattila.

Mattila on asunut koko ikänsä Kiikoisissa. Kotitilakin on kokenut muutoksia vuosien varrella. Robottinavettaan siirryttiin vuonna 2013, se oli mittava miljoonaluokan investointi. Lehmien hyvinvointiin on panostettu, ne saavat ulkoilla paljon ja olla vapaammin kuin perinteisessä parsinavetassa. Ulkoilun mahdollistuminen talvikaudellakin lisää eläinten viihtyvyyttä. Tuotteliaita Mattilan tilan lehmät ovat aina olleet, ja useita palkintojakin on siitä syystä myönnetty.
Työtä riittää aina, ympäri vuoden.
”Kiireisesti kesäkin on maataloustöissä mennyt. Mitä nyt tyttären kisoissa on tullut käytyä”, Mattila sanoo ja viittaa menestyneeseen urheilijatyttäreensä, juoksija Veera Mattilaan.
Mattila pyörittää tilaa yhdessä vaimonsa Tanjan kanssa, ja tytötkin ovat lapsesta saakka olleet mukana maatilan arjessa ja askareissa. Nyt he opiskelevat kaikki tahoillaan, mutta kotiin on aina mukava tulla käymään.
”Tänäkin kesänä tyttäret ja vävyehdokkaat ovat tässä pyörineet auttamassa. Juhannuksena ehdittiin käydä mökillä tuolla järven toisella puolella koko sakki, siitä perinteestä olemme halunneet pitää kiinni”, Mattila tuumii. Syksyllä alkaa taas myös aktiivisempi kausi kunnallispolitiikassa.