Huittisten kaupunginvaltuuston jäsenet Seppo Peltola (kesk) ja Aarno Korpela (sdp) jättivät toukokuussa valtuustoaloitteen Kulttuurikeskus Wärrin perustamisesta.

Kaksikko esitti, että Wärri perustettaisiin aiemmin poikakouluna ja kirjastona toimineeseen, nykyään Nuorisoklubin käytössä olevaan rakennukseen torin kupeessa.

Peltola ja Korpela ideoivat, että kulttuurikeskukseen siirrettäisiin tällä hetkellä Huittisten museossa olevat kuvanveistäjä Lauri Leppäsen ja presidentti Risto Rytin kokoelmat.

“Kulttuurikeskus olisi toiminnallinen lisä keskiaikaisen kirkon, kivimuseon, seurakuntatalon, vanhan pappilan, Lauttakylän koulun, torin, kirkon sekä ympäristöpuiston tutustumiskohteisiin”, Korpela ja Peltola perustelevat.

Heidän mukaansa Wärri toisi toteutuessaan Huittisten kaupungille uuden ulottuvuuden esitellä ja markkinoida historiallisesti arvokasta kulttuuriperintöä.

Kulttuurikeskuksen nimi tulisi huittislaisen valtiopäivämies Kaarlo Wärrin mukaan.

Museo kannattaa, nuoriso ei

Niin nuoriso- ja liikuntavaliokunta, nuorisovaltuusto kuin Huittisten museo pääsivät lausumaan mielipiteensä Kulttuurikeskuksen perustamisesta.

Ajatus jakoi vahvasti mielipiteitä, sillä siinä missä museolla kulttuurikeskus herätti kiinnostusta, nuoriso- ja liikuntavaliokunnassa sekä nuorisovaltuustossa sen perustamista ainakaan Nuorisoklubin paikalle ei toivottu.

Sekä nuoriso- ja liikuntavaliokunta että nuorisovaltuusto olivat yhtä mieltä, että Nuorisoklubi toimii tällä hetkellä keskeisellä toimintapaikalla lähellä kouluja ja nuorten arjen toimintaa, mikä helpottaa nuorten pääsyä heille tarkoitettuihin tiloihin.

Lisäksi Nuorisoklubia hyödynnetään yhdistysten kerhotilana ja etsivän nuorisotyön tapaamispaikkana.
Nuorisovaltuusto painottaa, että koronapandemian jälkeen nuorille on tullut entistä enemmän haasteita arjenhallinnassa.

“Nuorisotilasta on tullut entistä tärkeämpi osa nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä arjenhallinnassa. Nuorisoklubi toimii onnettomuus- ja kriisitilanteissa nuortenkohtaamispaikkana, johon nuorten on helppoa ja luontevaa tulla nuorten kokiessa tilan turvalliseksi”, nuorisovaltuusto muistuttaa.

Nuoriso- ja liikuntavaliokunta sekä nuorisovaltuusto toteavat, että nuorisoklubin menettäminen olisi vastoin kaupungin strategian periaatetta, jossa nuoret on nostettu keskiöön.

Tilojen kunto ongelma

Huittisten museo puolestaan pitää kulttuurikeskuksen perustamista Huittisiin kannatettavana, sillä kaupungista puuttuu pienimuotoisten kulttuuritapahtumien järjestämiseen sopiva tila.

“Kulttuurikeskus voisi toimia niin kuntalaisten olohuoneena kuin matkailijoita houkuttelevana kulttuurikohteenakin. Kulttuuri- ja matkailutoimintojen kokoaminen saman katon alle lisäisi kaupungin veto- ja pitovoimaa”, museolla uskotaan.

Museon näkökulmasta sijainti nykyisessä Nuorisoklubin rakennuksessa olisi ihanteellinen.
“Yhdessä kirkon ja museon kanssa keskus muodostaisi kulttuurin keskittymän osana valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi luokiteltua kokonaisuutta Huittisten kirkko ja sen ympäristö”, museosta todetaan.

Museo ei näe yhdistysten kokoontumista kulttuurikeskuksen tiloissa ongelmana, vaan pikemminkin kulttuuriharrastamisen mahdollisuuksien rikastuttajana.

Rakennuksessa on kuitenkin museokokoelmien säilyttämisen kannalta haasteita, sillä nykyinen talotekniikka tai turvallisuus ei ole niiden vaatimalla tasolla. Rakennus ei myöskään ole esteetön.

Nuorisoklubi pysyköön nuorisoklubina

Sivistysjohtaja Eija Mattila toteaa idean kulttuurikeskuksen perustamisesta olevan rohkea avaus.
Mattilan mukaan rakennus palvelee kuitenkin hyvin nykyisessä tarkoituksessaan Nuorisoklubina ja sillä on nuorisokulttuurin sekä nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä vahva merkitys.

Sivistysjohtaja muistuttaa myös, että kaupungin taloudelliset haasteet ja sote-uudistukseen liittyvät epävarmuudet kaupungin kiinteistökannassa edellyttävät vahvaa priorisointia vain välttämättömiin investointeihin.

Tästä syystä Mattila on esittänyt sivistysvaliokunnalle, ettei kulttuurikeskuksen perustamista käynnistetä.