12. lokakuuta tulee kuluneeksi tasan 150 vuotta siitä, kun Karkussa aloitti kansakoulu. Se seisoi kutakuinkin samassa paikassa kuin nykyinenkin koulu ja tavoitteetkin olivat varmasti pitkälti samat: lasten opettaminen, sivistäminen ja elämän eväiden tarjoaminen pitkälle tulevaisuuteen.
Konstit opin välittämiseen olivat tosin erilaiset. ”Pänttääminen ja kuulustelu, eli painotettiin ulkoa oppimista. Ja aivan aluksi koulun ovet aukesivat vain pojille”, totesi Karkun koulun suureen juhlapäivään tervehdyksensä tuonut Sastamalan kaupungin kasvatusjohtaja Pekka Kares.
Karkun koulun perustamiseen kytkeytyy Kareksen mukaan piirre, joka yhä leimaa niin koulua kuin koko kylää. Se on yhteisöllisyys. 150 vuotta sitten paikallinen maanomistaja Caloander näki koulun perustamisen niin tärkeänä, että lahjoitti tarvittavat tontin ja rakennukset kunnalle.
”Karkku on Sastamalan kaupunginosista ainoa, josta väki ei viime vuosina ole vähentynyt. Kun teemme asioita yhdessä, saamme enemmän aikaan. Se sama Karkun vahvuus ja yhteisöllisyys näkyy myös kirjaston kehittämisessä, jossa kyläyhdistys on ottanut vahvaa roolia”, Kares sanoi.
”Olemme yhtä kouluperhettä”
Koululla järjestetyssä tilaisuudessa juhlaväki sai nauttia oppilaiden taidokkaista musiikkiesityksistä ja hyvin kerrotusta historiikista. Koulunjohtaja Markus Peltonen kiitteli vuolaasti koulun henkilökuntaa, oppilaita sekä vanhempainyhdistystä ja paikallisia Lions-toimijoita juhlaviikon ohjelman mahdollistamisesta.
”Karkun koulun vahvuus on jokaisesta välittäminen, olemme yhtä kouluperhettä.”
”Maailma on hyvin erilainen kuin 150 vuotta sitten. Silti Karkun koulussa on joitakin asioita, jotka eivät muutu milloinkaan. Pienen kyläyhteisön yhdessä tekemisen meininki heijastuu ajattomasti myös koululle”, Peltonen sanoi.
”Täällä saa olla oma itsensä”
Mitä ajattelevat opinahjostaan viidesluokkalaiset Ivan Gromov ja Eevi Koskela sekä kuudesluokkalainen Katariina Heinäkallio?
”Meillä on hyvä koulu. Täällä ei ole kiusaamista”, Eevi sanoo.
”Meidän koulussa on hyvät tilat monenlaiselle tekemiselle ja leikkimiselle. Piha on tosi kiva ja iso”, Ivan kertoo.
”Parasta on ilmapiiri ja yhteishenki. Täällä jokainen saa olla oma itsensä”, Katariina tuumaa.
Koulun pitkä ikä saa kolmikon mietteliääksi. Keskiviikon juhlassa oli paikalla useampia nyt jo harmaahapsisia koulun entisiä työntekijöitä ja oppilaitakin.
”Heidän isovanhempansa vanhemmatkin ovat voineet käydä tätä koulua.”
”Onhan se huikeaa, että meidän koulu on paljon vanhempi kuin Suomi”, Katariina lisää.
Eevin ja Katariinan äidit ovat käyneet Karkun koulua, samoin sisarukset. Ivanin isosiskolle koulu on myös tuttu.
”Pikkusiskoni on nyt puolitoistavuotias ja hoidossa päiväkoti Pilvilinnassa, mutta hän on koulun tuleva oppilas”, Ivan tietää.
Eevinkin pikkuveljet tulevat aikanaan käymään Karkun koulua.
Tulevaisuus on siis turvattu?
”Kyllä minä uskon, että Karkussa on vielä 150 vuoden päästä koulu”, Ivan sanoo.
Karkun koulusta:
- Sastamalan ensimmäiset kunnalliset koulut olivat Karkun koulu ja sittemmin lakkautettu Tyrvään kirkonkylän koulu (Hopun koulu). Ne molemmat perustettiin syksyllä 1873. Karkun koulu aloitti 12.10.1873.
- Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin kuuden epäpätevän hakijan joukosta lastenopettaja Aaron Pitkänen. Vuonna 1874 koulussa oli 21 oppilasta. Koulusta käytettiin alkuun myös nimeä Ikosen koulu lahjoituksena saadun tilan nimen mukaan. Koulu oli vuodesta 1888 alkaen pitkään nimeltään Aluskylän koulu.
- Ensimmäiset koulurakennukset olivat Ikosen tilan rakennuksia. Karkun kunnan rakennuttamista nykyisistä koulukiinteistöistä vanhin on vuodelta 1909. Rakennus paloi osin vuonna 1973. Koulun käsityötilat sijaitsevat nykyisin vuonna 1931 valmistuneessa talossa. Erillisen ruokalan koulu sai vasta vuonna 2002. Sitä ennen kouluruokaa popsittiin luokissa.
- Nykyään Karkun koulussa toimivat esiopetus ja luokat 1-6. Oppilaita on 70 ja opettajia neljä sekä osa-aikainen erityisopettaja.
