Tulvii Pohjanmaa, ja Sastamalan seutukin – Hannu Moilanen kameroineen tallensi loppusyksyn tunnelmia

Rastaille ja tilhille on tänä syksynä riittänyt pihlajanmarjoja hyvin. Paikoin pihlajat on syöty jo paljaiksi. Pihlalanmarjat ovat merkittävä ravinnonlähde linnuille, niiden voimalla jaksaa muttaa kauemmaksikin.

Tulvii Pohjanmaa, lauletaan eräässä Janne Tulkin laulussa. Tänä syksynä vettä on saatu taivaalta runsain mitoin myös täällä Pirkanmaan ja Satakunnan tienoilla. Pohjanmaalla joet tulvii tunnetusti lähes vuosittain, näillä seuduin ei rantapellot ole lainehtineet kenties aikoihin näin runsaasti.

Kokemäenjoki syöksee vettä nyt Rauta- Kulo ja Liekovedeltä ennätysmäisesti alaspäin Hartolan voimalaitoksen tienoilla Sastamalassa, kohti Porin meriseutua. Porissa onkin oltu paikoin pulassa, kun vesi on ajoittain noussut ihan keskustan tuntumassa.

Kotojärvissämme vesi on kohtalaisen ylhäällä, osansa siitä saavat myös rantojen asukkaat ja rantojen pellot. Taivaalta tullut runsas vesimäärä ei ehdi imeytyä maastoon, jonka vuoksi isoilla koneilla ei ole ollut asiaa korjuutöihin kosteimpiin paikkoihin pelloilla. Toivotaan, ettei kovemmat pakkaset tule ihan heti, veden jäätyminen pelloilla nyt pilaisi syyskylvöjen satonäkymiä myös ensi keväältä.

Ruuhkaa tulvapaikalla. Hanhia on ollut liikkeellä Sastamalan seudulla runsaasti tänä syksynä.

Muuttolintuja ei sateet ja syntyneet lätäköt peltojen matalimmilla kohdilla ole haitaneet. Kosteus pitää kasvillisuuden märkänä ja helpommin linnuille syötävänä. Vasta ensilumi tai maan jäätyminen ajaa linnut kauemmaksi etelään. Suuria muuttavia hanhiparvia onkin nähty Sastamalassa monin paikoin.

Syys- ja lokakuun alun säät olivat kohtalaisen lämpimät näillä seuduin, linnuillekin. Lokakuun loppupuolella vasta ruskakin pääsi parhaimpaan loistoonsa pikku pakkasten myötä.

Rautaveden rannoilla on tänä syksynä ollut kohtalaisen mukava ruska. Vesi rannoilla on noussut normaalia  korkeammaksi runsaiden sateiden saattelemana.

Pihlajanmarjoja tuli runsaasti, niitä tilhet, rastaat ja muutkin marjalinnut napsivat runsaslukuisesti. Nyt puut ovat jo paikoin lähes paljaat marjoista, tilhiparvet siirtyvänyt sen vuoksi lähemmäksi kotejamme ja pihojen marjapensaita, joista syötävää saattaa löytyä.

Iso parvi lintuja pihapuissa aiheuttaa joskus ikävän ilmiön, pelästyneet parvet kun ponnahtavat ilmaan jopa paniikin omaisesti. Osa linnuista luulee isoa maiseman heihastavaa ikkunaa metsäksi ja törmäävät ruutuihin. Osa jopa kuolee päähän kohdistuneen iskun vuoksi, osa taas jatkaa matkaa pienessä tai suuremmassa pökkerössä.

Älä roiski, tuumannee laulujoutsen hanhen pesurituaalista.

Kohta pienemmät täällä talvehtivat lintuystävämme tarvitsevat taas apuamme. Lintujen ravinto luonnossa vähenee ja hupenee lähes olemattomiin tai jää lumen ja jään alle. Sen vuoksi talviruokinta pihoilla ja parvekkeilla asiallisin laittein on tarpeen.

Siemenet, jyvät, leivän kannikat ja muut rasva ym- tuotteet tulevat silloin linnuille tarpeeseen oikeanlaisessa muodossa tarjoiltuna, jotta hiiret ja muut haittaeläimet eivät pääse niihin käsiksi. Palkinnon linnut antavat meille takaisin iloisena näytäytymisenä ruokintapaikoilla temppuineen jopa läpi talven.

Harmaahaikaran lepokivi on jäänyt hitusen veden pinnan alapuolelle. Tämä kylmässä kelissä värjöttelevä lintu viihtyy Liekovedellä.

Teksti ja kuvat: Hannu Moilanen.