Mitä kuuluu Sastamalan perusopetuksen oppilaille? Hyvää ja huonoa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskysely.
Yläkoululaisten osalta kyselyn tuloksissa pistävät silmään hyvinvointierot tyttöjen ja poikien välillä. 8. – 9. -luokkalaisista tytöistä puolet ilmoitti olevansa tyytyväisiä elämäänsä tällä hetkellä, kun pojista tyytyväisiä on melkein 80 prosenttia.
Sosiaalista ahdistuneisuutta kokeneiden tyttöjen osuus vastaajista oli 58,4 prosenttia, ja poikien 17,3. Mielialastaan huolissaan on ollut kuluneen vuoden aikana 61 prosenttia tytöistä, pojista vain 16,4 prosenttia.
Päivittäin väsymystä ja uupumusta kokee ikäryhmän tytöistä 52, 4 prosenttia ja pojista yli puolet vähemmän, 25 prosenttia.
Itsensä yksinäiseksi tuntee tytöistä 18 prosenttia, pojista 8,9 prosenttia.
Haasteena Pirhan palveluiden saatavuus
Jotakin opiskeluhuollon palveluiden riittävyydestä kertonee se, että tytöistä 42,6 prosenttia vastasi, ettei ole saanut apua koulukuraattorilta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut. Miltei sama osuus tytöistä kokee ettei ole saanut tarvitsemaansa koululääkärin tai -psykologin palvelua.
”Mielen hyvinvointiin liittyvät tulokset ovat etenkin tytöillä laskussa ja monialaisten toimijoiden avun tarve näkyy myös tuloksissa”, vahvistaa Sastamalan kaupungin perusopetuksen opetuspäällikkö Kati Heikkilä.
Hän toteaa, miten Sastamalassa lukemat avun saamisesta kuraattorilta, koulupsykologilta, terveydenhoitajalta tai koululääkäriltä ovat laskussa edellisiin vuosiin verrattuna ja myös alhaisempia koko Suomen tasoon verrattuna. Huolestuttavaa on, että nuoret kokevat jopa kouluterveydenhoitajalta avun saamisen vaikeutuneen.
”Erityista huolta täytyy kantaa teini-ikäisten tyttöjen hyvinvoinnista. Pirkanmaan hyvinvointialueella on Sastamalan esi- ja perusopetuksessa kolme koulupsykologin vakanssia, joista kaksi on ollut täyttämättä, ja pian kolmaskin psykologi siirtyy muihin tehtäviin”, Heikkilä sanoo.
Pirha pyrkii paikkaamaan nykyistä psykologivajetta ostopalvelulla.
Huumeita helppo hankkia?
Yläkouluikäisten keskuudessa kiusaaminen on alakouluja yleisempää, ja kyselyn tulosten perusteella tilanne on mennyt Sastamalassa huonompaan suuntaan. Lukuvuoden aikana koulukiusatuksi on joutunut tai kiusaamiseen on osallistunut 37,3 prosenttia vastanneista.
Kyselyssä on eritelty erilaisia kiusaamisen muotoja. Yleisimmin kiusaaminen on nimittelyä ja naurunalaiseksi tekemistä, kaveriporukan ulkopuolelle jättämistä ja valheiden levittämistä, eli henkistä väkivaltaa.
Päihteisiin liittyvät tulokset Sastamalan 8. – 9. luokan oppilailla ovat huolestuttavia. Alaikäisten alkoholiostot vähittäismyynnistä näyttävät onnistuvan Sastamalassa selvästi yleisemmin kuin kaksi vuotta sitten ja myös Suomen tasoa yleisemmin.
Koko Suomeen ja Pirkanmaan hyvinvointialueeseen verrattuna Sastamalan yläkouluikäisillä on huolestuttavammat lukemat muun muassa eri tupakkatuotteiden päivittäiskäytössä, huumaavien aineiden käytössä ja alkoholin käytössä. 55,1 prosenttia tämän ikäisistä vastaa, että omalla paikkakunnalla on helppo hankkia huumeita.
Yhteistyötä tarvitaan
Kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta suunnitellaan Sastamalassa toimenpiteitä, toteaa Kati Heikkilä. Tulokset ovat herättäneet erityisesti pohtimaan nuorten hyvinvointia liittyen muun muassa ahdistuneisuuteen ja ihmissuhteisiin.
Esillä on myös kodin ja koulun yhteistyö sekä toisaalta koulun rajalliset vaikutusmahdollisuudet liittyen esimerkiksi somen käyttöön, ravitsemukseen tai päihteisiin. Vastaavien ilmiöiden näkymisestä ja avun tarpeesta perheiden tasolla on keskusteltu myös yhteistyötahojen, kuten Tukitalon ja seurakuntien kanssa. Tärkeää on myös yhteistyö poliisin kanssa Ankkuri-toiminnan muodossa.
”Kouluissa tehdään jo nyt yhteistyötä nuorisotoimen kanssa. On selvää, että tätä työtä on tarve jatkaa ja kehittää”, Heikkilä sanoo.
Nuoria kohtaavia ja mielenterveyttä tukevia aikuisia pitäisi olla saatavilla kouluissa ja oppilaitoksissa, joissa lähtökohtaisesti tavoitetaan kaikki nuoret.
”Liikuntaa, ravitsemusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevia Sastamalan omia malleja, kuten liikuntapalveluiden koulu-pt -mallia kehitetään edelleen. Opiskeluhuollon kehittämiseen on haettu jatkoa valtionapurahoitukselle, ja syksyllä alkanut nuorten työpajatoiminta pyritään vakiinnuttamaan. Lisäksi oppilaiden koululäsnäoloa tuetaan reagoimalla herkästi poissaoloihin”, Heikkilä selvittää.
LUE aiheeseen liittyen:
Nuoret kouluterveyskyselyn tuloksista: ”Tytöt puhuvat enemmän tunteistaan”
Kasvatus kuuluu vanhemmille, jos kotoa ei opita edes alkeita, niin ei se kuulu koulun olla vastuussa. Jos ei kykene lapsia kasvattamaan ja elättämään, ei lapsia kannata hankkia. Mielenterveyteen varmasti vaikuttaa myös se, että yhä nuoremmille syötetään jos mitäkin lääkettä on ADHD-lääkkeitä, masennuslääkkeitä. Pitäisi saada kunnon tutkimustietoa, jossakin lukin, että juuri ADHD-lääkkeitä syötetään sellaisille lapsille jotka niitä ei tarvitse. Vanhemmat kun eivät pidä kuria, lapsi tekee kaikkensa, joten ei kun pistetään lääkettä, että rauhoittuu, vaikka kasvatuksella, kurilla ja rakkaudella saisi ongelmat poistettua. Toki osa voi oikeasti sitä lääkitystä tarvita, mutta suurin osa ei, tehdään vain vanhemmille helpoksi, kun lapselle syötetään kaikki lääkkeet. Nykylapset eivät ole tottuneet pettymyksiin, eikä heille opeteta sitkeyttä. Kaikki pitäisi tulla kuin manulle illallinen, eikä mitään pettymyksiä saisi tulla, ei lapsi opi mitään, jos kaikki siloitellaan valmiiksi.