Sylvään koulun yhdeksäsluokkalaiset Iida Häihänen, Siiri Kanerva, Roope Lankinen, Tiitus Lintula ja Meeri Saarijärvi vastasivat viime keväänä THL:n kouluterveyskyselyyn. Koska olen joskus kuullut aikuisten taholta epäilyksiä, mikä on ollut vastaajien motivaatiotaso, kysytäänpä siitä heiltä itseltään.
”Kysely oli aika pitkä, mutta ei se vastaaminen ollut raskasta”, kuuluu vastaus.
”Vastata sai oppitunnilla, joten vastaamisella ei ollut mikään kiire”, Iida Häihänen lisää.
Asia selvä. Entä mikä voisi selittää sitä, että tytöistä vain puolet kertoo olevansa tyytyväisiä elämäänsä? Pojista tyytyväisiä on melkein 80 prosenttia vastaajista.
”Luulen, että suurin osa pojista on vaan miettinyt, että hyvin menee, eikä ole pohtinut asiaa sen syvällisemmin”, Roope Lankinen toteaa.
”Vaikka pojillakin on ulkonäköpaineita, on ulkonäköön liittyvät odotukset ja paineet tyttöjen elämässä enemmän pinnalla. Sekin voi vaikuttaa”, Meeri Saarijärvi sanoo.
”Pojat ehkä miettivät tyttöjä vähemmän omaan hyvinvointiaan. Tytöt puhuvat enemmän tunteistaan”, Häihänen lisää.
Lisää tietoa nuorille
Entäpä mielenterveyspalveluiden saatavuus? Onko mielen hyvinvointiin tukea tarjolla?
”Terveydenhoitajalle voi saada ajan aika nopeastikin, mutta sellainen avoin vastaanotto on vähentynyt”, Siiri Kanerva tietää.
Nuoret arvelevat, että kaikki eivät tiedä esimerkiksi koulukuraattorin palvelusta ja siitä, millaisissa asioissa kuraattorin puoleen voi kääntyä.
”Paljon puhutaan, että psykologille tai psykiatrille on todella vaikea päästä. Pirkanmaalla on näissä palveluissa ruuhkaa. Mitä olemme muilta nuorilta kuulleet, on se valitettavasti totta.”
”Ehkä kolmannen sektorin mielenterveyttä edistävistä palveluista voisi jakaa kouluissakin nykyistä enemmän tietoa. Sellaisia on kuitenkin Sastamalassakin saatavilla”, Iida Häihänen ehdottaa.
”Tämä on niin pieni kaupunki”
Kouluterveyskyselyn vastausten perusteella moni nuori tietää, mistä Sastamalassa saa päihteitä.
”Tämä on niin pieni kaupunki, että varmasti lähes kaikki Sylväällä tietävät, mistä tai kenen kautta saa ostettua huumeita”, nuoret sanovat.
Kysely antoi myös viitteitä siitä, että jostakin päivittäistavarakaupasta myytäisiin alaikäisille alkoholia.
”Sellaisesta ei olla kuultu. Ei täällä Vammalassa ainakaan mistään kaupasta saa alaikäiset ostettua alkoholia.”
Kännykällä liikaa vai ei?
Kyselyn tiimoilta on herännyt huoli nuorten kännykän käytöstä. Mitä mieltä he itse ovat asiasta?
”Olen kännykällä silloin kun tarvitsen sitä johonkin, mutta pystyn olemaan ilmankin”, kommentoi Häihänen.
”Olen kännykällä paljon, mutta en liikaa. Ei minusta tunnu siltä, että olisin kännykästä riippuvainen”, Saarijärvi sanoo.
Nuoret ovat huomanneet, että aikuiset syventyvät toisinaan kännykkään enemmän kuin nuoret, eli sen käyttö on heillä erilaista.
”Mutta vaikea sanoa, ovatko aikuisetkaan mitään kännykkäriippuvaisia. Jos elämässä on asiat hallinnassa, ei kännykkä ole ongelma.”
LUE myös:
Kommentointi ei ole käytössä.