”Sastamala on räppikaupunki”, sanoo Simo Nieminen, joka on innostanut kuntalaisia sanataiteen iloihin

 

Simo Nieminen. Kuva: Tuukka Erkkilä.

Kuka olet?
Simo Nieminen, 38, Tampereen Nekala. Perheeseeni kuuluu vaimo sekä kaksi lasta iältään 8 ja 5 vuotta. Harrastan kuorolaulua, ulkoilua, remontointia, musiikkia ja kirjoittamista.”

Olet toiminut Sastamalan kaupungin yhteisötaiteilijana maaliskuusta alkaen. Mitä kaikkea työsi on pitänyt sisällään?

”Työni on suurilta osin ollut nuorille suunnattua lukutaitotyötä koulu- sekä nuorisopalveluyhteistyössä. Räppi on vahvinta sanataideosaamisen aluettani ja se on myös sanellut koulutyöpajojen suuntaa sekä tapahtumatoimintaani siellä, minne minut on milloinkin kutsuttu. Olen sanataiteillut kaupungin kaikkien yläkoululaisten kanssa.

Sanataideleirin ja kirjaston tapahtumien kautta olen ollut myös nuorempien kanssa tekemisissä. Järjestin pääkirjastolla myös Runolaulantai -tapahtuman yhdessä Lavaleidien kanssa.Lisäksi olen muun muassa ollut mukana uusien seiskojen ryhmäytyksissä ja kiertänyt kaikki nuorisotalot RAP TOUR:in nimissä.

Tällä hetkellä pidän Story & chill -iltapäiväkerhoa Marttilan koululla, nauhoittelen oppilaiden podcast-sarjaa Sylvään koululla ja valmistaudun runorentoutus-konseptin toteutukseen. Valmistelemme lisäksi pääkirjastolla Ilta Kirjastossa -tapahtumasarjaa.”

Miten sinusta tuli sanataiteen ammattilainen?

”Suvussani on arvostettu runoutta. Sitä on luettu sukujuhlissa jo varhaisesta lapsuudestani asti. Olen saanut kuvan, että sanataidetta arvostetaan ja uskon, että kielen siemen on istutettu minuun jo hyvin nuorena. Lisäksi olen ihaillut isäni supliikkeja sanontoja ja hänen kykyään vitsailla omille kavereilleni lapsena.

Kiinnostuin suomiräpistä yläkoululaisena, kun Fintelligens julkaisi Voittamaton-kappaleen. Tuolloin aistin vahvasti kielen voiman ja aloin kirjoitella itsekseni sekä etsiä muita räpistä kiinnostuneista kavereita. En ole tuon jälkeen päässyt irti kiinnostuksestani kieleen, vaan päinvastoin kouluttautunut luovan kirjoittamisen ammattilaiseksi.”

Toimituksen postiin tupsahti tietoa karkkulaisen, vähän enemmän elämää jo nähneen porukan ohjauksessasi tekemästä räpistä Ilontuoja. Karkun Kamarin kappaleen voi kuunnella YouTubessa. Minkälainen kokemus oli sinun näkövinkkelistäsi ja millaisia räppääjät olivat?

”Karkussa oli erittäin lämmin ja tervetullut ilmapiiri. Tiesin heti yhteisen alkutervehdyksen jälkeen, että saamme tänään biisin aikaiseksi. Ryhmä oli todella hyvin toimiva ja heidän kanssaan oli ilo taiteilla. Monipuolisia säkeistöjä syntyi räppäreiden omien havaintojen pohjalta.

Osallistujilta löytyi rytmitajua ja räppäreitä ei liiemmin tarvinnut kannustaa räppäilyyn, vaan muutamien yhteisten harjoituskertojen jälkeen kukin ryhmä löysi yhteisen tyylinsä lausua. Räppärit olivat rohkeita, reippaita ja rehellisiä ilmaisemaan haluamansa.

Kokemus oli minulle erittäin antoisa. Arvokas Elämä -työpajakonseptin olen kehittänyt siksi, että vanhuksilla on paljon kokemusta ja heitä kannattaa kuunnella, kun puhutaan arvokkaasta elämästä ja elämään iloa tuovista seikoista.”

Millaista musiikkia kuuntelet, entä ketkä ovat suosikkikirjailijoitasi ja miksi?

”Tällä hetkellä kuuntelen ahkerasti Tampereen Ihankaikkisen Kuninkaallisen Tuomiokuoron kappaleita, koska kuorollamme on tulevana viikonloppuna edessä Vastauksia -kuorospektaakkelin ensiesitys.

Viime aikoina olen myös kuunnellut tuoreita albumijulkaisuja Samphalta, Pambikalliolta ja Arelta. Sampha on rennonoloinen ääniakrobaatti, jonka musiikki on sopinut syystunnelman rauhoittamiseen. Juuri toisen albumin julkaiseessa Pambikalliossa toisena jäsenenä toimii sastamalalaislähtöinen Pauliina Nyman. Heidän musiikkinsa on menevää ja sopii hyvin tuuletukseen arkimaailmasta.

Kirjailijoista ikisuosikkini löytyvät suomalaisten runoilijoiden piiristä. Tamperelaisena minuun on vaikuttanut vahvasti niin Eeva-Liisa Manner kuin Mirkka Rekola, Lauri Viita ja Aila Meriluoto.

Aloitettuani yhteisötaiteilijan työn tutustuin myös paikalliseen Kaarlo Sarkiaan. Hänen lyriikkansa on hyvin soivaa sekä mitallista ja taipuu hyvin lausuntaan.”

Olisiko Sastamalasta ”räppikaupungiksi”? Entä mitä kannustaisit tekemään tavoitteen saavuttamiseksi?

”Kyllä! Sastamala on räppikaupunki. Muun muassa Ameeba, Paha Jama ja Handirap VLA ja Riski ovat sastamalaislähtöisiä räppäreitä sekä kokoonpanoja, jotka edustavat paikallista osaamista erittäin ansiokkaasti valtakunnallisellakin tasolla.

Syyskuussa Nuorisotalo Pilvellä järjestämäni RAP TOUR osoitti, että nuorilla on lyriikat hallussa. Nuoret ottivat kaksi mikkiä haltuun ja räppäilivät ja lauloivat karaokehengessä heidän piireissä trendaavia biisejä kolmen tunnin ajan vailla hiipumisen merkkejä.

Kauttaaltaan taiteellisen tekemisen on hyvä olla hauskaa ja mukana porukkaa, jonka kanssa on kiva tehdä yhdessä ja jakaa omia tuotoksia. Uskoisin, että yhdessä tekemisessä siis piilee se voima, että räppikaupunki-statusta pystytään pitämään yllä. Nuorille rytmitaju on kehittynyt nykymusiikin kautta automaattisesti ja vanhemmilla jalan alle menee iskelmärytmit, joiden tahtiin voi sanailla yhtä hyvin kuin mihin tahansa muuhunkin poljentoon.

Ikään katsomatta, kun kaupunkilaisilta löytyy rohkeutta ja viitseliäisyyttä kokeilla rytmistä kirjoittamista uskon, että räppikaupunki-ajatusta pystytään pitämään yllä.”

Pestisi Sastamalan yhteisötaitelijana on määräaikainen ja päättymässä kuluvan vuoden loppuun. Mikä on tähän mennessä ollut mieleenpainuvinta työssäsi?

”Kaikki kohtaamiset tuntuvat merkittäviltä. nuoret tulevat kouluilla helposti juttelemaan ja jakamaan heille tärkeitä asioita. Nämä hetket näyttävät, että olen tavoittanut luottamuksen nuorten kanssa.

Torin avajaiset toki jäivät mieleen, koska paikalla oli niin runsas joukko ja ehdin muutaman sanan vaihtaa kaupunginjohtajan kanssa.

Lopulta on kuitenkin vaikea arvottaa kohtaamisia, sillä suurin vaikutus saattaa olla juuri sillä pienellä sanavalinnalla tai katseella oikeaan aikaan.”

Irtoaisiko Alueviestin lukijoiden iloksi pieni Sastamala-aiheinen ”räpäytys” tai kenties päättäjien näpäytys?

”Sastamala paikkana
aivan valtavan
kaunis ja mahtava
on ollut ilo tutustua ja
toimia ammattilaisten kanssa

tehdä parasta
mitä irti saadaan tai
mikä on paikallaan
kohdataan, moikataan ja todentotta kun tehdään
jotain uutta ja loistavaa
tärkeää on koittaa muistaa arvostaa toista,
kunnioittaa ja katsoa
kuinka kukin paikkansa
ottaa

ja vaikka huominen on
raaputtamaton arpa
muistutan
että elämä
on lahja
ja me onnekkaita”