Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut päättyivät erimielisinä 8. marraskuuta. Yhteisymmärrystä ei saavutettu työnantajan tavoittelemien 42 miljoonan euron säästötoimenpiteiden kohdentamisesta.

Neuvottelujen kuluessa aluehallituksen esittämä enimmäismäärä (500 htv) henkilötyövuosien vähentämisestä pienentyi huomattavasti muilla toimenpiteillä, mutta määrä (240htv) on silti merkittävä. Lomautuksiin ei päädytty.

Ammattiliittojen, SuPerin ja Tehyn, neuvottelijoiden mukaan palveluverkkouudistus ja työnantajan suunnittelemat muutokset työtehtäviin tulevat lisäämään jo ennestään kuormittuneeseen hoitohenkilökuntaan kohdistuvaa painetta, he kertovat mediatiedotteessa.

Toimipisteiden vähentyessä tulee henkilökunnan kuormitus jäljelle jäävissä yksiköissä kasvamaan, vaikka digitaalisten ja liikkuvien palveluiden käyttö lisääntyisikin. Myös lähiesihenkilöiden työn kuormittavuus kasvaa.

”Säästötoimenpiteet tulevat lisäämään henkilöstön eettistä kuormitusta, mikäli asiakkaiden palvelutarve ei kohtaa hoitohenkilökunnan resursseja antaa lainsäädännön vaatimaa laadukasta palvelua”, sanoo SuPerin Pirkanmaan hyvinvointialueen pääluottamusmies Anu Valkama.

Ammattiliitot näkevät, että toimipisteiden lakkauttamiset ja muutokset palvelujen saatavuuteen kohdistuvat erityisesti Pirkanmaan reuna-alueille. Koko Pirkanmaan näkökulmasta ehdotetut toimenpiteet heikentäisivät hoitohenkilöstön saatavuutta, sillä monilla työntekijöillä ei ole henkilökohtaisista tai taloudellisista syistä mahdollisuutta siirtyä työskentelemään kauas omasta kodista ja lasten hoitopaikoista.

”Työskentely sosiaali- ja terveysalalla vaikeutuu kauempana kaupunkien keskustoista asuvalle hoitohenkilöstölle. Samalla myös eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa lisääntyy Pirkanmaan sisällä”, sanoo Tehyn Pirkanmaan hyvinvointialueen pääluottamusmies Kimmo Mäkelä.

Tehy ja SuPer näkevät, että ehdotetuista muutoksista moni tulee aiheuttamaan hoitoon pääsyn viivästymistä ja sitä kautta lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia tulevaisuudessa. Muutoksia ei kannata eikä voi tehdä kerralla, koska palveluja käyttävien asiakkaiden terveys ja elämäntilanteet eivät muutu yhtä nopeasti kuin asiakkaille tarjottavien palveluiden on suunniteltu muuttuvan.

”Valtion hyvinvointialueille tarjoaman rahoituksen niukkuus käytännössä pakottaa hyvinvointialueita tekemään ratkaisuja, jotka eivät palvele kansalaisten terveyttä, hyvinvointialueiden toimintaa ja aiheuttavat julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon vetovoiman heikkenemistä asiakkaiden ja työntekijöiden kannalta”, tiedotteessa sanotaan.

LUE myös tämä:

Pirha esittää suurimpia säästöjä ostopalveluista, henkilöstöstä ja palveluverkosta – ”Taloustilanne ja väestörakenne vaatii ripeitä uudistuksia”