Kokemäenjoen kautta laskee mereen jättimäisen alueen vedet. Niitä tulee Keski-Suomesta, Pirkanmaalta, Kanta- ja Päijät-Hämeestä, Varsinais- Suomesta ja Satakunnasta. Ajatelkaa, Hollolan Hämeenkosken alueella oleva Pääjärvi laskee vetensä Kokemäenjoen kautta Porin Pihlavanlahteen. Pääjärveltä juuri mökkilaituriaan pelastamassa ollut tuttava soitteli, että järvi on kevättulvien korkeudessa. Vesistön suurten järvien Näsijärven ja Pyhäjärven pintoja on normaalisti laskettu tähän aikaan. Juoksutuksilla varaudutaan kevään sulamisvesien mahtumiseen vesistöön.

Nyt kaikki suuret ja pienet järvialtaat ovat tulvarajalla. Vesistöön laskevat purot ja kymmenet joet puskevat vesiä täysillä. Kokemäenjoessa on virtaama ollut jo useita päiviä n. 600 kuutiomeriä sekunnissa. Taitavien vesistöinsinöörien keinot vesimäärien hallitsemiseksi ja tulvien välttämiseksi ovat käyneet vähiin. Voimalaitosten tulvaluukut ovat avattu. Virtaama kasvaa, koska jatkuva sade lisää vesimäärää.

Ei tarvitse paljon ennustajan lahjoja, kun toteaa, että Sastamalan, Huittisten, Loimaan ja Kokemäen alueilla tulvavesi peittää lähipäivinä peltoja. Nyt tarvittaisiin Säpilän niemen oikaisu-uomaa. Sen kautta tulvavesi ohittaisi Säpilän niemen. Niemi lisää veden kiertoa 7 kilometriä. Se hidastaa mataluutensa ja karikkoisuutensa vuoksi vesimassojen läpäisyä juuri tulvatilanteessa. Oikaisu-uoma on valmis toteutettavaksi. Toteutusta jarruttaa Naturaan nimetty tulvametsä. Se on alle hehtaarin suuruinen vanha joensuuntainen kaivuuvalli. Vesiviranomaiset ovat esittäneet sille korvaavaa todellista tulvametsäaluetta.

Hakemus on maannut Ympäristöministeriössä yli 10 vuotta. Mikään hallitus ei ole uskaltanut tehdä päätöstä, jossa Naturaan kuuluva alue korvataan toisella. Natura on Suomessa mystinen ”pyhä lehmä”. Säpilän oikaisu-uoma antaisi vesi-insinööreille yhden merkittävän työkalun, jonka avulla voitaisiin Porin ja Kokemäenjoen keskiosan tulvariskejä vähentää.

Juuri nyt ei ole odotettavissa hyydetulvia, koska virtaava vesi on muutaman asteen lämpimän puolella. Haihduntaa ei tapahdu, maapinta ei ime sisäänsä vettä. Tulvajärvet kasvavat Kokemäenjoen vesistön latva-alueilla ja varsinaisen laskujoen rannoilla. Kevyet pakkassäät rauhoittaisivat tilannetta!

Jukka Tuori
agronomi, MMM
Huittinen