Alueviestin toimitukseen yhteyttä ottanut lukijamme pohtii jätelain muutoksen vaikutuksia ja sitä, noudattavatko yritykset jätelakia.

Heinäkuussa 2022 voimaan tulleen lainsäädännön mukaisesti yrityksen toimitiloissa on järjestettävä jätteiden lajittelu silloin, kun jätteen määritellyt viikkokohtaiset määrät toteutuvat.

Yritysten on lajiteltava jätteet erilleen muista jätteistä, jos niitä syntyy vähintään seuraavat määrät viikossa: biojäte: 10 kg, kuitupakkausjäte: 5 kg, muovipakkausjäte: 5 kg, lasipakkausjäte: 2 kg, metallipakkausjäte ja pienmetalli: 2 kg.

Yllä listatuista jätemääristä voi päätellä, että aihe koskettaa myös monia pienempiä yrityksiä, sillä viikkotasolla puhutaan vain muutaman kilon kokonaismääristä. Jo aiemman lainsäädännön mukaisesti yrityksen on järjestettävä paperin, sähkö- ja elektroniikkaromun sekä vaarallisten jätteiden erilliskeräys.

”Suurin osa yrityksistä ei ole ottanut huomioon viime vuonna voimaan tullutta lakiuudistusta, joka velvoittaa yrityksiä lajittelemaan jätteensä. Monissa yrityksissä ja työpaikoilla heitetään kaikki roskat edelleen sekajätteeseen”, toimitusta lähestynyt lukijamme väittää.

Kysyimme Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollon näkemystä asiaan. Ovatko yritykset tietoisia laista ja valvotaanko lain toteutumista kunnissa mitenkään?

”Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys. Lyhyesti voin todeta, että tätä asiaa ei valvota sellaisissa tapauksissa, joissa kohteella ei ole ympäristölupaa”, Sastamalan ympäristöterveydenhuollon johtaja Hanna Anttila vastaa.

Anttilan mukaan suurin osa alueen yrityksistä on sellaisia kohteita, joilla lupaa ei ole.

”Esimerkiksi elintarvikealan yrityksissä, jotka eivät siis pääsääntöisesti ole ympäristölupavelvollisia, käyvät alueemme terveystarkastajat elintarvikevalvonnan tarkastuksillaan. Terveystarkastajat eivät ole jätelain mukaisia valvojia, mutta voivat elintarvikevalvonnan tarkastuksilla puutteita havaitessaan neuvoa asiakkaitaan tai viedä tarvittaessa tietoa eteenpäin toiselle viranomaiselle”, Anttila selvittää.

Laissa ei ole valvontavastuuta asiassa

Jätelain (646/2011) 124 § velvoittaa valvontaviranomaiset tarkastamaan määräajoin laitokset ja
yritykset, joissa:
1) harjoitetaan jätteen laitos- tai ammattimaista käsittelyä;
2) syntyy vaarallista jätettä;
3) harjoitetaan jätteen ammattimaista kuljettamista tai keräystä;
4) toimitaan jätteen välittäjänä;
5) toteutetaan jätteen kansainvälisiä siirtoja

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluu lisäksi muun muassa jätehuoltoon liittymisen ja jätehuoltomääräysten valvontaa sekä roskaantumisasioita. Anttilan mukaan roskaantumistapaukset tulevat yleensä ilmi valituksien kautta.

Eli suurin osa yrityksistä on sellaisia, joiden jätteiden lajittelua ei kukaan valvo.

Mitä merkitystä lakimuutoksella on, jos kukaan ei valvo jätteiden lajittelua? Eikö asia nykyisellään ole vain yritysten omasta tahtotilasta kiinni?

”Meillä ei ole nyt kokonaiskuvaa, miten lainsäädännön muutos on otettu käyttöön kohteissa alueellamme. Kaikkea lainsäädännön toteutusta on mahdoton valvoa aukottomasti. On myös luotettava toimijoiden toimimiseen asian osalta lainsäädännön mukaisesti”, Anttila vastaa.