Sastamalalaisen Ompelustudio Willa Lindroosin yrittäjä Riikka Lindroos on kehitellyt erityisiä sytostaattipipoja naisille, jotka ovat menettäneet hiuksensa esimerkiksi syöpähoitojen seurauksena.

”Sytostaattipipo, eli Hope-pipo, syntyi syvästä surusta ja halusta tuoda edes pientä toivoa syöpää sairastaville naisille ja tytöille toivottomalta tuntuvan tilanteen keskelle. Itse menetin kolme ikäistäni ystävää syövälle muutama vuosi sitten ja näin läheltä miten tuskallinen syöpä on, ja miten vaikeaa naisille on kaiken lisäksi menettää hiukset sytostaattihoitojen takia”, Riikka Lindroos taustoittaa.

Hän lisää, että myöskin esimerkiksi alopecia-sairaus aiheuttaa hiusten lähtöä.
”Heillekin tuote voisi tuoda iloa”, hän uskoo.

Kolmisen vuotta sitten Riikka ryhtyi suunnittelemaan pipoa syöpää sairastaneen ystävänsä Helin kanssa.

”Tein koekappaleita, ja lähetin niitä Helille sovitettavaksi. Palautteen pohjalta tein sitten muutoksia. Isona apuna oli myös Hiljasen Vilhelmiina, jolta syöpähoitojen seurauksena lähti hiukset. Tein hänellekin monta eri väristä ja mallista pipoa, ja tuotteet kehittyivät pikku hiljaa sellaisiksi, millaisia ne nyt ovat. ”

Pienin Hope-pipoa testannut syöpäpotilas on ollut kolmevuotias tyttö.

”Siihen ystäväni brodeerasi tekstin Aili -prinsessa. Pipo oli hänellä aina päässään prinsessaleikeissä, sytojen keskellä”, Riikka kertoo.

Hope-pipoja on kahta erilaista mallia, joista toinen on pipo-mallinen ja toinen kiedottava turbaani. Molempia löytyy sekä aikuisille että lapsille. Pipojen materiaali on suomalaista, ohutta trikoota, joten ne sopivat mainiosti sisälläkin käytettäviksi.

Syöpä koskettaa Riikkaa itseäänkin, sillä hän sai syöpä-diagnoosin toissa kesänä.

”Sen kuuleminen veti kyllä tehokkaasti maton jalkojeni alta. Luomessani oli pinnallinen melanooma, mutta se kaikki saatiin lisäpoistoleikkauksella pois. Salakavalampaa sairautta ei voi olla kuin syöpä. Ja omakohtainen kokemukseni vahvistaa halua auttaa muita. Paras saamani palaute piposta on, että se on niin kauniisti muotoiltu, ettei voi tietää onko pipon alla hiuksia vai ei”, Riikka toteaa.

Riikan Ompelustudio Willa Lindroos on toiminut reilut viisi vuotta perheen kodin yhteydessä Sastamalan Roismalassa. Pipojen lisäksi Riikka on suunnitellut oman vaatemalliston, WillaQuun. Hän tekee myös alihankintatöitä muutamille isommille yrityksille.

Yrittäjänä Riikallakin on takanaan haastavat ajat ensin koronan, sitten Ukrainan sodan vuoksi.

”Hintojen nousu hiljensi ompelutyötkin hetkeksi, mutta kaikesta on selvitty. Ompelustudiossa olen onnellisimmillani, kun valmistan tuotteita ja kuuntelen samalla vaikka äänikirjaa. Se on minulle myös tärkeää omaa aikaa”, Riikka miettii.

Viime viikolla Ompelustudio Willa Lindroosin Hope-pipoja kuvattiin verkkokauppaa varten Tyrvään Pappilassa. Mallina toimi Sastamalan Illossa asuva Irina Välimäki, jonka syöpätaistelusta Alueviesti kirjoitti viime maaliskuun ensimmäisessä numerossa.

”Omalla kohdallani syöpä on jatkanut etenemistään, ja kivut ovat aika kovat. Saan edelleen sytostaatteja, ja kaikkensa hoitohenkilökunta yrittää kanssani edelleenkin. Vointini ja kiputilanteeni heittelevät tunneissa, joten en voi elää kun hetken ja päivän kerrallaan. Ennusteita ei ole sen paremmin annettu, mutta ymmärränhän minä tilanteen itsekin, sillä olen elänyt syövän kanssa jo vuodesta 2017 lähtien. Sen on pitkä aika tämän tyyppisessä syövässä, joka minulla on”, Irina kertoo rauhallisesti.

Irinalle itselleen hiustenlähtö ei aikoinaan ollut sellainen katastrofi, mitä se monelle ymmärrettävästi on.

”Mutta kyllähän se joka kerta tuntuu pahalta, kun hiukset alkavat tippua ja yhdessä tyttären kanssa sitten ajellaan loput pois. Tuleehan siinä aina itku molemmilta”, Irina myöntää.

Peruukkikin Irinalla on, mutta pipoista hän pitää enemmän niiden mukavuuden vuoksi.

”Tämä Hope-pipo on ihana senkin vuoksi, että sellaiset sairauspipot tunnistaa heti, mutta tämä on suunniteltu ja tehty niin hyvin, ettei muut välttämättä edes tajua, että pipon käyttäjä haluaa piilottaa kaljunsa. Niinkin pieneltä tuntuva seikka voi tuoda sairastuneelle itsetuntoa”, Irina tietää.

Sekä Irinan että Riikan mukaan Tyrvään Pappilan pipo-kuvauksissa oli rento ja mukava tunnelma.

”Olemme kiitollisia, että saimme kuvauspaikaksi näin upean miljöön, jälleen kerran. Täällä on kuvattu myös lähes kaikki WillaQuun vaatteet ”, Riikka kertoo. Hän on kiitollinen siitäkin, että Irina lähti mukaan kuvauksiin, kovista kivuistaan huolimatta.

Irinallekin kokemus oli hieno, vaikka syöpäkivut kyseisenä päivänä olivatkin jälleen kovia.

”Tulevan joulun suhteen toivon vain, että saisin olla perheeni kanssa yhdessä, ja että vointini olisi mahdollisimman kivuton.”

Heli, Aili sekä Vilhelmiiina Hiljanen on mainittu jutussa nimeltä heidän itsensä, tai läheisten luvalla.