Huittislainen lääkäri ja Satakunnan hyvinvointialueen valtuutettu Atte Hölttä (kok) nousi viime syksynä valtakunnallisiin otsikoihin, kun Yle julkaisi jutun, jonka otsikossa lääkärin kerrottiin hoitaneen lähes 200 potilasta viikossa.

Asiakasmäärän nostaminen otsikkoon oli toki raflaavaa, mutta Hölttä karsastaa, että juuri se nousi etävastaanottoja koskevassa jutussa niin suureen rooliin.

”Varmasti olen hoitanut 200 asiakasta viikossa, mutta lukumäärä ei lopulta kerro kovinkaan paljon. Jonain päivänä lääkäri voi vastaanottokäyntien välissä uusia 50 reseptiä ja toisaalta yhteen luomenpoistoon pitää varata vähintään 40 minuuttia, ei näitä voi verrata keskenään”, Hölttä huomauttaa.

Hölttä tunnetaan etävastaanoton, tai pikemminkin terveydenhoidon hybridityön puolestapuhujana.

Hölttä tarkastelee etävastaanottoasiaa niin lääkärin kuin poliitikon näkökulmasta ja hänen ajatuksiinsa vaikuttavat sekä työskentely julkisella että yksityisellä puolella.

Yhä useampi asia hoidetaan etänä

Etävastaanottojen ympärillä käyvässä keskustelussa Hölttä näkee yhden ongelman ylitse muiden; ammattilaisillakin menevät termit sekaisin. Satakunnan hyvinvointialue on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2025 terveydenhuollon asioinneista jopa 70 prosenttia hoidetaan etänä.

”Yleisessä keskustelussa on noussut hirvittävän vähän esiin se, että jo aiemminkin etäasiointia on tehty paljon. Etävastaanotoista vanhanaikaisin, puhelin, on ollut käytössä vuosikymmeniä”, Hölttä huomauttaa.

Hölttä näkee ongelmalliseksi, että etäasiointimäärän lisäämisessä prosentin ajatellaan nousevan nollasta 70:een, vaikka todellisuudessa jo tällä hetkellä 60 prosenttia asioinnista saattaa tapahtua etänä.

”Terveydenhuollossa etätyötä on ollut kauan. Reseptejä ja lausuntoja on kirjoitettu asiakkaille puhelimessa, mutta sitä ei ole osattu nimetä etävastaanotoksi. Kyse ei siis ole siitä, että olisimme nyt muuttamassa suurinta osaa vastaanotoista etänä tapahtuviksi, vaan lisäämässä etäasiointia niissä kohdin, missä se on mahdollista”, Hölttä avaa.

Jo yksi yhteydenotto voi johtaa ratkaisuun

Höltän mukaan ihannetilanteessa asiakkaan hoito alkaisi puhelimessa tai netissä olevan Minun asiointini kautta.

”Parhaimmillaan tutun potilaan kanssa koko asia voisi hoitua tällä yhdellä yhteydenotolla. Usein esimerkiksi lääkkeen uusi annostus voidaan sopia puhelimessa.”

Mikäli fyysinen käynti vastaanotolla on tarpeellinen, hoituu sekin Höltän mukaan nopeammin, kun lääkäri on ennättänyt jo etukäteen perehtyä asiaan.

”Aikaa säästyy myös siinä, kun esimerkiksi viisi sivua pitkät jumppaohjeet voidaan lähettää sähköisesti asiakkaalle, eikä niitä tarvitse yrittää sisäistää vastaanottokäynnillä.”

Höltän kokemuksen mukaan asiakkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä etävastaanottomahdollisuuteen.

”Asiakkaat ovat usein helpottuneita, ettei heidän tarvitse tulla fyysiselle vastaanotolle, jos asia ratkeaa jo puhelimessa. Moni on myös tyytyväinen, vaikka vastaanottoaika menisi vähän pidemmällekin, jos pystyn jo puhelimessa antamaan tiedon, etteivät oireet kuulosta vakavilta.”

Pelko häviävästä terveyskeskuksesta

Hölttä on kokenut, että etävastaanottomäärien lisäämistä vastustavatkin enemmän ammattilaiset kuin asiakkaat.

”Uskon, että kyse on siitä, että tuntematon pelottaa. Ollaan huolissaan, että hoidon laatu huonontuisi, mutta samaan aikaan ei huomata, että jo aiemminkin esimerkiksi tutun asiakkaan kuntoutuskurssille tarvittava lääkärilausunto on voitu kirjoittaa puhelinkeskustelun perusteella, mikä on juuri sellainen etävastaanotto, jota pidetään pahana.”

Kansalaisia etävastaanottojen lisääntymisessä tuntuu huolestuttavan eniten se, että samalla tämä tarkoittaisi oman terveyskeskuksen häviämistä.

Hölttä näkee, että etäasiointi voi pikemminkin parantaa hoitoa, kun vakavat tapaukset erottuvat joukosta nopeammin.

”Terveyskeskukseen saattaa tulla päivän aikana 150 puhelua, joista 70-90 koskee sitä, miten voi varata ajan röntgeniin tai influenssarokotukseen. Kun edes osa näistä yhteydenotoista saadaan ohjattua suoraan netin ajanvaraukseen, sairaat ja kipeät pääsevät nopeammin läpi”, hän huomauttaa.

Satakunnan hyvinvointialueella juuri käyttöön otettu Hyvis.fi -asiointipalvelu mahdollistaa yhteydenoton terveydenhuoltoon juuri silloin kun se sopii itselle parhaiten.

”Viestin voi lähettää vaikka ruokatunnilla ja lukea vastauksen illalla kotisohvalla. Asia ohjautuu ensisijaisesti omahoitajalle, mutta jossain tapauksessa vastauksessa voi olla jo lääkärin kirjoittama resepti. Toki tämä edellyttää sitä, että asiakas osaa viestissään selvästi kertoa vaivansa ja oireensa”, Hölttä mainitsee.

Yksityisellä puolella erilaisia chat-palveluita on käytetty terveydenhoidossa jo pidempään.

”Uskon, että julkisella puolella nämä voivat toimia vielä paremmin, kun asiakas pääsee pääsääntöisesti asioimaan yhden ja saman lääkärin kanssa ja myös jatkohoitoon ohjaaminen sujuu yksinkertaisemmin.”