Punkalaitumella on maanantaiaamuna hiljaista. Kylänraitilla ei näy juuri autoja, ei ihmisiäkään. Yksi koiranulkoiluttaja kulkee jalkakäytävällä.
Lumiset puut reunustavat tietä ja kaunis puukirkko seisoo ryhdikkäänä paikallaan. Vähän matkaa eteenpäin ajeltuani näkyy Nesteen huoltoasema, suurikokoinen K-Supermarket ja useita pieniä kivijalkaliikkeitä kylänraittia kehystämässä.

Kurvaan kaupan pihaan, siellä ei vielä näin varhain näy montaakaan asiakasta. K-Supermarket Pourun kauppias Antti-Jussi Pouru on kuitenkin jo reippaasti työn touhussa. Hän kertoo mielellään ajatuksiaan Punkalaitumen elämänmenosta.

”Minä olen syntynyt Punkalaitumella, ja viihdymme täällä hyvin koko perhe. Minulla on vaimo ja kaksi pientä lasta. Tämä on hyvä paikka elää ja yrittää”, Pouru kertoo.

Isänä hän arvostaa myös toimivia palveluita.
”Peruspalvelut toimivat täällä hyvin. Täällä on hyvä päiväkoti ja perhepäivähoito, nämä ovat itselleni tärkeitä asioita.”

Harrastusmahdollisuuksiakin on.
”Nyt kun pakkaset lauhtuivat, pääsevät lapsetkin taas liikkumaan – hiihtämään ja luistelemaan”, iloitsee Pouru.

Paikkakunnan yhdeksi helmeksi hän nostaa Porttikallion urheilukeskuksen.
Juuri alkaneen vuoden suhteen ei Pourulla ole erityisiä tavoitteita.
”Ei mitään suurempia odotuksia, tavallista elämää vietetään”, hymyilee kauppias.

Kaupan parkkipaikalla ostoskärryjä työntävä asiakas kieltäytyy Alueviestin haastattelusta kohteliaasti, joten pitää suunnistaa uusille apajille.
Olisikohan Nesteellä sopivia jututettavia, siellä näkyy lupaavaa liikennettä?

Huoltoasemalla asioiva Tapani Pekkola kuvailee olevansa ”melkein paikallinen”.
”Minulla on kaksi asuntoa, virallisesti asun kuitenkin Pöytyän puolella. Joka päivä tulee täällä Punkalaitumella kuitenkin käytyä”, Pekkola selvittää.

Punkalaitumesta hänellä on paljonkin sanottavaa.
”Pieni maalaiskunta, joka kärsii isojen paineista. On kuitenkin pysynyt pienenä, itsenäisenä kuntana eikä ole ollut kuntaliitoksissa”, mainitsee Pekkola.

”Palvelutaso on sellainen, että käytännön asioita pystyy hoitamaan. Ja pieneksi kunnaksi täällä on kiitettävän hyvät harrastusmahdollisuudet. On kuntosalia ja urheilumahdollisuuksia, golfkenttä ja vaikka mitä.”

Huoltoaseman tiskin takana palveleva Timo Myllyniemi on ollut yrittäjänä jo parikymmentä vuotta.
”Yhdessä me kolme veljestä tätä Nestettä pyöritetään”, Myllyniemi kertoo.

Yrittäjyys on vuosien varrella kokenut muutoksia, mutta Myllyniemi iloitsee siitä, että kivijalkaliikkeitä ja henkilökohtaista palvelua vielä osataan arvostaa – ja että niitä yhä Punkalaitumelta löytyy.

”Se on kuitenkin tosiasia, että monella tavalla yrittäjyydessä kulupuoli on nousussa ja kun tulot eivät kuitenkaan kasva samaan tahtiin, on yhtälö vaikea”, Myllyniemi kiteyttää yrittäjyyden haasteita.

”Esimerkiksi maksukorttiliikennemaksuissa on korkeita kuluja”, hän toteaa.
Yhtenä viime vuosina kivijalkaliikkeitä rokottaneena ilmiönä Myllyniemi näkee verkkokaupan yleistymisen.
”Olemme kuitenkin pulassa, jos kivijalkakaupat jäävät kokonaan pois”, näkee Myllyniemi.

Suurten ulkomaisten verkkokauppojen eurot ovat pois suomalaisilta yrittäjiltä – samoin verotulot.
”Olen kuullut sanottavan, että kunta tai kaupunki on yhtä kuin sen yritykset”, Myllyniemi sanoo viitaten yrittäjien suureen merkitykseen alueensa elinkeinoelämän ylläpitäjänä ja työllistäjänä.

Punkalaitumen Urakointipalvelu Oy:n eli Punuran Hannu Ruohonen on tullut Nesteelle ostoksille yhdessä Joonas Rannikon kanssa. Heillä on työn alla Punkalaitumen kirjaston IV-konehuoneen luukun kaasujousen korjaus. Ja siihen he ovat tulleet tutulta asemalta tarvikkeita hakemaan.

Firman nimi viittaa vahvaan punkalaitumelaisuuteen. Ovatkos remonttimiehet siis punkalaitumelaisia?
”Minä olen puolivälimaastolainen”, luonnehtii Ruohonen.

”Sastamalan puolella asun, mutta meiltä on sata metriä Punkalaitumen rajalle, joten täällähän sitä tulee eniten asioitua”, hän selventää.

Rannikko asuu niin ikään Sastamalan puolella, mutta Punkalaitumella tulee kuulemma oltua hyvin paljon.
Remonttifirma Punuran miehet kertovat tekevänsä keikkoja useilla paikkakunnilla.
”Punkalaidun, Sastamala, Nokia, Huittinen – sinne mennään, minne keikkaa tulee. Tässä kotonurkilla niitä on kuitenkin kaikista eniten”, summaa Ruohonen.

Molemmat pitävät Punkalaitumen pysymistä itsenäisenä kuntana hyvänä asiana, vaikka eivät virallisesti kunnan asukkaita olekaan.

Tälle vuodelle miehillä on jo selvät suunnitelmat.
”Duunia, duunia. Ei Luoja laiskoja elätä”, Rannikko virnuilee. Niitä remontteja, konehuoltoa ja kiinteistön kunnossapitoa tarjoavalla yrityksellä on mukavasti riittänytkin, vaikka talvikausi onkin kesää hieman hiljaisempi. Tällä hetkellä Punurassa tehdään töitä kolmen koplalla.

”Meidän kahden lisäksi meillä on yksi opiskelija työharjoittelussa”, Rannikko kertoo.