Viime torstainen kyselytunti palautti katsojat päiväjärjestykseen. Olihan viikko tolkulla kehuttu kansainvälisiä medioita myöten, kuinka tahdikasta ja arvostavaa suomalainen poliittinen keskustelu kilpailijoita kohtaan oli ollut presidentinvaalien kymmenissä paneeleissa ja haastatteluissa.

Onneksi näitä Suomen eduskunnan kyselytunteja ei seurata ulkomailla. Katsoin torstaina kaksi kysymysosiota, sitten oli pakko lähteä TV:n luota pois. Presidentinvaaleista ei ollut opittu mitään. Demarien kansanedustaja Tuula Haatainen aloitti kyselyn. Jos arvioidaan Haataisen esitystä, ilmeitä ja kehonkieltä ivan näkökulmasta, hän onnistui. Työministeri Arto Satonen vastasi Haataisen irvistelyyn tyynesti ja tarkasti. Tätä jatkui, eihän seuraavatkaan kysyjät voineet poiketa ivasta ja halveksunnasta. Työministeri vastasi kaikkiin tyynesti ja asiallisesti.

Toinen ”näytös” alkoi vähintäänkin yhtä alatyylisesti. Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari keskittyi haukkumaan silmittömästi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahia. Kalmarin kysymys jäi taka-alalle. Tämä keskustalaisten hyökkäys jatkui monen edustajan suulla. Ministeri Sari Essayah ei ansaitsisi tällaista kohtelua. Anne Kalmarin väitteet olivat ala-arvoisia ja vääriä. Voi kysyä, mitkä ovat Kalmarin omat näytöt politiikassa, jossa on toiminut jo pitkään.

Jo tämän puolen vuoden ministerikautensa aikana Sari Essayah on paljastunut politiikkaa seuraaville ahkeraksi, ja osaavaksi ministeriksi. Suomessa on nyt pitkästä aikaa vahva maa- ja metsätalousministeri. Nyt maa- ja metsätalousasioilla on painoarvoa hallituksen sisällä. Jäin ihmettelemään, miten opposition ivaa ja valhetta sisältäviin kysymyksiin vastuuministerit pystyivät vastaamaan tyynesti ja asiallisesti. Politiikanteon alatyylistä kuvaa täydensi vielä eduskuntasalista kantautuva jatkuva huuto ja mölinä.

Jukka Tuori
maakuntaneuvos
Huittinen