“Tämä on taistelua tuulimyllyjä vastaan” – Satakunnan hyvinvointialueella väännetään edelleen viimeisestä päätäntävallasta

Huittislainen aluevaltuutettu Niina Immonen harmittelee, ettei päätösvalta hyvinvointialueella toteudu kuten sen hänen mielestään pitäisi.

Satakunnan hyvinvointialueen aluevaltuustossa ja -hallituksessa on syksystä lähtien käyty perusteellista keskustelua siitä, kenellä on viimeinen päätäntävalta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkosta.

Marraskuussa 40 aluevaltuutettua vaati hallintosääntöön muutosta, joka varmistaisi aluevaltuustolle lisää päätösvaltaa palveluverkkoasioihin.

Vaatimus sai taakseen valtuutettuja yli puoluerajojen, sillä muutoksen takana oli allekirjoittajia kaikista muista paitsi kokoomuksen valtuustoryhmästä.

Muutostarpeen taustalla painoi palveluverkkoselvitys, joka ennakoi sote-palveluiden huomattavaa keskittämistä ja valtuutetut kokivat alkuperäisen hallintosäännön antavan todellisen päätäntävallan keskittämisestä virkamiehille ja aluehallitukselle – vaikka viimeinen sana pitäisi olla aluevaltuustolla.

Hallintosääntöön tehty muutos tarkoitti käytännössä sitä, että aluevaltuusto tulisi päättämään palveluverkkoon tehtävistä muutoksista, esimerkiksi esityksistä toimipisteiden siirtämiseen, perustamiseen tai lakkauttamiseen liittyen.

Valtuustolla valtaa lähinnä sote-keskusten sijainnissa

Vääntö päätäntävallasta ei kuitenkaan jäänyt siihen, sillä asia oli esillä jälleen eilen Satakunnan hyvinvointialueen hallituksen kokouksessa.

Päättäjät saivat helmikuussa käsiteltäväkseen virkamiesten uuden esityksen siitä, millaiset päätökset kuuluvat kenellekin.

Esityksen perusteella aluevaltuutettujen päätettävissä tulee jatkossa olemaan lähinnä sote-keskusten ja pelastusasemien sijainti, mutta muun muassa asumisyksiköiden lakkauttamiseen riittää aluehallituksen päätös.

Virkamiesten päätettävissä ovat esimerkiksi vastaanottoajat, kuvantaminen, laboratoriopalvelut ja ruokahuolto. Näistä ruokahuollon ja mammografian palvelumuutokset ovat jo ennättäneet herättää Huittisissa kysymyksiä ja harmitusta.

Kokoomus ja SDP päätyivät uuden esityksen taakse, mutta Keskusta ja Perussuomalaiset ilmaisivat voimakkaan pettymyksensä uuteen esitykseen. Heidän mukaansa aluevaltuustolla tulisi olla enemmän valtaa esimerkiksi terveysasemia ja osastojen sijaintipaikkoja koskevissa päätöksissä.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja, huittislainen Niina Immonen harmittelee, etteivät keskustelut tuoneet minkäänlaista muutosta valmiisiin esityksiin.

“Sote-keskukset on käsittääkseni jo ikään kuin lukkoon lyöty. Paloasemat ovat siellä missä ovat ja sen verkostoa tuskin voidaan karsia, koska apu pitää tietyssä ajassa saada perille. Näin ollen valtuusto ei pääse oikeasti päättämään käytännön tasolla oikein mistään palveluverkon asioista vaikka hallintosääntöön on niin kirjattu”, Immonen harmittelee.

Mission impossible – mahdoton tehtävä

Aluehallitus hyväksyi palveluverkkoa koskevan päätöksenteko -esityksen äänin 10-5, yksi äänesti tyhjää.

Immosen mukaan Keskusta ja Perussuomalaiset yrittivät viimeiseen saakka viilata omaa esitystään niin, että päätöksentekovaltuuksia koskevasta hallintosäännön tulkinnasta syntyisi yhteinen näkemys.

“Tämä on ollut taistelua tuulimyllyjä vastaan, neuvotteluissa kävi nopeasti ilmi, että todellista halukkuutta yhteisestä tulkinnasta ei ollut”, hän kokee.

Immosen mukaan aluevaltuutetut jäävät nyt päätöksenteossa sivustaseuraajan rooliin.
“Yritimme tulla vastaan ja joustaa näkemyksistä saadaksemme edes jotain ujutettua lisää läpi. Mutta oli mission impossible”, hän toteaa.