Huittisissa säästyttäneen suuremmilta tulvilta – Loimijoessa loppuviikolla kevään kolmas tulvahuippu, Kokemäenjoessa pitkään iso virtaama

Kymminisen vuotta sitten vesi oli Loimijoessa kevättulvien aikaan todella korkealla. Tänä vuonna vastaavilta tulvahuipuilta tullaan säästymään. Arkistokuva.

Tulvakeskus antoi Satakuntaan alkuviikoksi tulvavaroituksen. Ennusteen mukaan joet voivat tällä viikolla tulvia alavimmilla alueilla.

Huittisissa vesi on tyypillisesti noussut pelloille, kun Loimijoen virtaama on Maurialankosken mittauspisteessä noussut yli sadan kuution sekunnissa, vaikka mittauspaikan vahinkoraja on paljon suurempi, 250 kuutiota sekunnissa.

Vielä viikonloppuna Loimijoen virtaama oli Maurialakosken mittauspisteellä noin 40 kuutiota sekunnissa, mutta jo alkuviikon aikana virtaama lähti selvään nousuun.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tulvatilanteiden yhteyshenkilö, yksikön päällikkö Juha-Pekka Triipponen arvioi, että loppuviikosta virtaama nousee jälleen noin sataan kuutioon.

”Koko viikoksi on luvattu lämmintä, mikä tarkoittaa, että viimeisetkin lumet sulavat ja se lisää virtaamaa.”

Loimijoen osalta käsillä on tämän kevään kolmas tulvahuippu. Ensimmäisen kerran vesi oli korkealla maaliskuun puolivälissä ja seuraavan kerran pääsiäisenä maaliskuun vaihtuessa huhtikuuksi.

”Tämä kolmas huippu jää todennäköisesti näistä kaikista pienimmäksi, sillä loppuviikolle ei ole odotettavissa kovia vesisateita”, Triipponen arvioi.

Kokemäenjoessa vesi on pitkään korkealla

Kokemäenjoessa vesi tulee olemaan korkealla pitkään, sillä pohjoisemmassa Pirkanmaalla lunta ja jäätä on vielä runsaasti.

”Pirkanmaan järvistä pitää juoksuttaa vettä Kokemäenjokeen. Se tarkoittaa, että virtaama tulee olemaan pitkään iso ja on pienestä kiinni, pysyykö vesi aivan uomissaan. Mitään merkittäviä tulvia ei kuitenkaan ole odotettavissa. Jossain vesi voi nousta pellon puolelle, mutta siltä todennäköisesti vältytään, että esimerkiksi teitä olisi tulvien vuoksi poikki”, Triipponen sanoo.

Iso merkitys tämän kevään hyvään tulvatilanteeseen on sillä, että jäät ovat jo lähteneet, eikä Loimijoessa tai Kokemäenjoessa ole enää riskejä jääpadoille.

”Tämän vuoden tulvatilannetta on ehdottomasti helpottanut se, että ei ole tullut yhtä isoa tulvahuippua, vaan nämä pienemmät välihuiput ovat tasoittaneet tilannetta pitkin kevättä”, Triipponen toteaa.

Suuria sateita Triipponen ei kuitenkaan toivo.

”Viime viikollakin sateet nostivat virtaamaa heti merkittävästi, sillä maa ei vielä ime vettä yhtään, joten kaikki sadevesi siirtyy suoraan vesistöihin. Kun sää nyt pysyisi sateettomana, sulamisvedet ehtisivät mukavasti virrata alta pois”, hän perustelee.