”Eikö ole upea maisema? Tampereella vastaavasta tontista järvinäkymällä saisi varmasti pulittaa puoli miljoonaa”, tuumaa Sastamalan seurakunnan kiinteistöpäällikkö Kimmo Anttila katsoessaan Kiikan seurakuntatalon salin ikkunasta Kokemäenjoelle.

Rantamaisema on toden totta hieno, ja hieno on arkkitehti Helge Railon suunnitteleman rakennuksen saliin suurista ikkunoista tulviva luonnonvalokin. Kaikkiaan seurakuntatalossa on noin 573 neliömetrin tilat kahdessa tasossa. Sisääntulokerroksessa on salin lisäksi aula, vessoja, valmistuskeittiö sekä toimistohuone. Alakerrassa on pienen keittiön ja wc:n lisäksi takkahuone ja kaksi muuta huonetta.

Vuonna 1969 valmistunut kiinteistö on lähes alkuperäiskuntoinen ja suojeltu, mutta seurakunta toivoo, että se ei karkottaisi siitä mahdollisesti kiinnostuneita ostajia.

”Tämä on monien mahdollisuuksien kokonaisuus, mutta toki ostajan on hyvä tiedostaa, että korjausvelkaa on vuosien varrella kertynyt 400 000 euron edestä”, Anttila sanoo.

Vaikka kiinteistöä myydään omakotitalona, sopisi siihen Anttilan mielestä myös mainiosti esimerkiksi taidegalleria tai jotakin muuta ihmiset yhteen kokoavaa toimintaa.

Päärakennuksen lisäksi kohteeseen kuuluu kaksi pienempää purkukuntoista rakennusta. Perjantaina voimaan tulleen kaavamuutoksen myötä seurakuntatalon alue voidaan lohkoa kahdeksi tontiksi. Päärakennuksen sisältävällä 3300 neliön tontilla on rakennusoikeutta noin 650 kerrosalaneliömetriä, josta seurakuntatalo vie noin 430. Anttilan mukaan tontin Länsitien puolelle voisi rakentaa esimerkiksi autotallin.

”Tontti ulottuu rantaan, jonne voi laittaa vaikka laiturin. Mutta koska Kokemäenjoen rantakaistale on määritelty puistoksi, esimerkiksi rantasaunaa tai muutakaan kiinteää rakennusta sinne ei saa rakentaa”, Anttila selvittää.

”Mutta ehkä uusi omistaja voisi rakentaa saunatilat seurakuntatalon alakertaan. Sieltä sitten takapihan poikki pitkospuita pitkin rantaan ja uimaan”, Anttila visioi.

Huonokuntoisten lastentalojen tilalle, toiselle tontille, kaava mahdollistaa pientalorakentamista. Kooltaan 3200 neliön tontille voi rakentaa rivitaloja, paritaloja, kytkettyjä pientaloja tai erillisiä pientaloja. Rakennusoikeutta tontilla on 798 kerrosalaneliömetriä.

Kiikan seurakuntatalolla on ykköskategorian suojelumerkintä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kiinteistön ulkoasu tulee säilyttää nykyisellään. Muutostarpeista täytyy neuvotella museoviranomaisen kanssa.

Sastamalan kaupungin kaavoitusarkkitehti Pinja Aholan mukaan riskirakenteiden korjaaminen on asia, jonka perusteella joustoa voi toisinaan saada.

”Kannustan suojellun rakennuksen omistavia asennoitumaan niin, että museoviranomaisilta saa apua ja hyviä ideoita. Heillä on myös paljon rakennusteknistä osaamista”, Ahola sanoo.

ELY-keskukselta ja museovirastolta voi hakea avustuksia suojellun kiinteistön kunnostuksiin. Aholan mainitsee esimerkkeinä katto- ja ikkunaremontit. Lisäksi energiamääräyksiin voi saada huojennusta, jos kyseessä on suojeltu kohde.

Sisätilojen muutoksia ei kaavamääräyksin rajata. Aholan mukaan kiinteistön omistaja voi vapaasti valita muun muassa seinä- ja lattiapintojen materiaalit. ”Aika paljon sisällä saa tehdä. Rakennuksen parasta suojelua on, että se tulee käyttöön – siksi sisätilojen suhteen on tehty kompromissia.”

”Kaino toiveeni on, että talon hienoja yksityiskohtia vaalittaisiin. Salin betoniseinät ja klinkkerilattia ovat upeat, samoin alakertaan vievät betoniportaat”, Ahola lisää.

Hän huomauttaa, että huonejakojen muutokset, eli sisäseinien purkamiset tai lisäämiset ovat kuitenkin erillistä lupaa vaativia muutostöitä.

Syy kohteen myyntiin on seurakunnan synkkä taloustilanne. Talousjohtaja Elisa Niemisen mukaan seurakunnalla ei ole resursseja korjata rakennusta niin, että se voisi työnantajana täyttää velvoitteensa terveysturvallisesta työskentelytilasta. Sama tilanne on monen muun seurakuntatalon kohdalla. Parhaillaan myynnissä on Mouhijärven seurakuntakoti. Niemisen mukaan Keikyän ja Suodenniemen seurakuntatalot tulevat myös myyntiin syksyllä.

”Tottakai omista tiloista luopuminen on haastavaa niin toiminnan järjestämiselle kuin työntekijöille, mutta muutos on aina myös mahdollisuus”, Nieminen sanoo.

Seurakunta on etsinyt korvaavia vuokratiloja yhteistyössä paikallisten yhdistysten, yritysten, yksityishenkilöiden ja kaupungin kanssa. Parhaimmillaan se on vahvistanut yhteisöllisyyttä ja lisännyt yhteen hiileen puhaltamista, Anttila ja Nieminen näkevät.

”Pyrimme saamaan tiloja keskeisiltä paikoilta ja menemään sinne, missä ihmiset ovat. Jo nyt esimerkiksi Torikeskuksen Arkki-tila on houkutellut uusia ihmisiä mukaan toimintaan”, Anttila kertoo.

Nieminen ymmärtää, että seurakuntataloista luopuminen herättää myös kielteisiä tunteita.

”Olisi hyvä muistaa, että kiinteistöistä luovutaan toimintojen turvaamiseksi. Seurakuntatyön sisältö on seiniä tärkeämpää”, hän sanoo.