Mitä täytyy tapahtua, ennen kuin susien kannanhoidollinen metsästys sallitaan? MTK-Satakunnan johtokunta ja Suomen Metsästäjäliiton Satakunnan piirin hallitus vetoavat mediatiedotteessaan päättäjiin, että asia nytkähtäisi nopeasti eteenpäin.

Metsästyksen puutteen vuoksi susien ihmisarkuus on kadonnut ja ne kuljeskelevat ihmisten pihapiireissä etenkin Säkylän, Kokemäen ja Huittisten seudulle.

Tuottajajärjestö ja Suomen Metsästäjäliitto ovat toistuvasti vedonneet maa- ja metsätalousministeriöön, että Suomeen pitäisi saada Ruotsin kaltainen lainsäädäntö, jossa määriteltäisiin suden suotuisan kannan taso ja yli menevälle osalle annettaisiin metsästyslupa alueittain.

Asia on saatava pikaisesti etenemään lainsäädäntöä tarkastelevassa juristityöryhmässä, jonka Suomen maa- ja metsätalousministeriö asetti maaliskuussa.

Suurpetopolitiikan kuntoon saaminen on kuitenkin mainittu hallitusohjelmassa, joten poliittiselta ohjaukselta toivotaan nyt järeämpää otetta.

Vaikka susi on EU:n luontodirektiivillä tiukasti suojeltu, on Suomessa oikeutettua vaatia samankaltaista lainsäädäntöä, jonka EU on sallinut Ruotsille. Susista on tullut jo turvallisuusuhka.

”Kansa ymmärtää metsästyksen tarpeen”

Kenttäjohtaja Timo Leskinen MTK:sta uskoo, että huolellisesti laadituilla lainsäädännön muutosesityksillä on hyvät menestymisen mahdollisuudet eduskunnassa.

Hän muistuttaa, että suden kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämisellä on yhteiskunnassa laaja hyväksyntä. Suurpetojen kannanhallinta on kriisissä, koska kannoiltaan vahvojen karhun ja ilveksen kannanhallinta ei metsästyksen keinoin ole sallittua.

Susien metsästys oli esillä myös edellisellä hallituskaudella, jolloin eduskunta käsitteli asiaa kansalaisaloitteen pohjalta. Aloitetta olivat silloin valmistelemassa MTK:n, SLC:n ja Suomen Metsästäjäliiton sekä koirajärjestöjen edustajat.

Lokakuussa 2022 eduskunnan täysistunto yhtyi äänin 125-17 maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön, jossa ehdotettiin, että valtioneuvosto ryhtyy valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla täsmennetään metsästyslain sääntelyä ja suden kannanhoidollisen metsästyksen sallimista poikkeusluvan perusteella, jos siitä ei ole haittaa lajin suotuisan suojelutason säilymiselle tai sen saavuttamiselle.

Oikean suuntaisia päätöksiäkin on jo kuitenkin saatu aikaan. Valtioneuvosto antoi 11.7.2024 asetuksen, jolla lainsäädännöllisin muutoksin parannetaan vahinkoperusteisia poikkeuslupia suurpetojen metsästyksessä.

Lupa voidaan myöntää kohdentamatta sitä tiettyyn yksilöön ja lupa voidaan myöntää yksittäistä vahinkokohdetta laajemmalla alueella. Poikkeusluvan enimmäisaika kasvoi 21 vuorokaudesta 31 vuorokauteen.

Susien kannanhoidolliseen metsästykseen liittyvää lainsäädäntöä kuitenkin vielä odotellaan. MMM:n asettamalta juristityöryhmältä odotetaan esityksiä 15.10.2024 mennessä.

Soita 112 tai ilmoita petoyhdyshenkilölle

Maanomistajien ja metsästäjien yhteydenpito Satakunnassa jatkuu. Kentälle laajemminkin on syytä muistuttaa, että häirikkösusihavainnot kannattaa ilmoittaa numeroon 112, jolloin lupaa aletaan hoitaa poliisin kautta. Muut susihavainnot tulisi ilmoittaa riistakeskuksen petoyhdyshenkilölle, jotta se kirjautuisi järjestelmään.

Jos havaintoja ei ilmoiteta, Luonnonvarakeskus Luke arvioi kannan todellista pienemmäksi. Näin on metsästäjien ja maanomistajien mielestä tapahtunut. Yhteisessä kokoontumisessa ihmeteltiin myös sitä, että Luke uskoo kannan vakiintuneen tietylle tasolle ja että se ei kasva. Maassa on kanta-arvion mukaan 59-64 susilaumaa tai -paria.

Luonnon ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Suomen Metsästäjäliitosta muistuttaa, että susi on biologiansa puolesta kuitenkin varsin tehokkaasti lisääntyvä ja eri olosuhteisiin hyvin sopeutuva koiraeläin, joten kannan kasvu on enemmän kuin todennäköistä.