Bauer Median kehittämän tekoälyäänen lukemat STT:n uutiset soivat Iskelmässä muun muassa Sastamalan ja Huittisten seudulla taajuudella 97,7 Mhz ja nettiradiossa. Euroopan uutistoimistojen liitto on palkinnut innovaation.
Virtuaaliuutisankkuri lukee STT:n toimittajien kirjoittamia ja toimitusprosessin läpi käyneitä uutisia. Se ei muokkaa tekstejä.
”Tekoälyradioprojektissa merkittävin innovaatio liittyy uutistoimiston sisällöntuotannon ja ääniteknologian yhdistämiseen”, kertoo liiketoimintajohtaja Pihla Lehmusjoki. Hän vastasi projektista STT:llä.
Toimittajat lisäävät jokaisen uutistekstin taustatiedostoon metatietoja. Ne kertovat muun muassa uutisen aihepiiristä, tapahtumapaikasta ja tärkeydestä.
Euroopan uutistoimistojen liiton innovaatiopalkinto jaetaan vuosittain.
Ei kiitos. Onneksi on vielä kanavia joissa ihan ihminen lukee uutiset.
Ihan ilman sarvia ja hampaita kysyn, mitä väliä on tuottaako radiouutisten äänen kone vai ihminen? Musiikinhan jo isolta osin tekee kone.
En pidä tekoälyn tuottamasta monotonisesta äänestä. Oliko muuta kysyttävää?
Ei ole, kiitos vastauksesta! Monotonisuus muuttunee nopeasti tekoälyn oppiessa.
Kyllä monikin AI kykenee jäljittelemään ihmisen puhetta kaikkine vivahteineen, Lontoon murteella toki. Ihan ensimmäiseksi ei Tyrvään murre tule kenellekään mieleen 😀
Ei ole kauan. Tekoälyääni ei tarvitse palkkaa, sosiaaliturvaa eikä eläkettä eikä se maksa työtuloveroja. Vähitellen ihmistyö väistyy. AI:n oppiessa se valtaa yhä vaativampia tehtäviä, asiantuntijatöitäkin. Kannattaa varautua työttömyyteen ilman verovarojen puutteessa kutistuvan yhteiskunnan tukea. Edes eläkkeelle pääsy ei pelasta jos sairastelee ennen kuolemaansa, koska julkisia terveyspalveluita ei ole ilman veronmaksajia ja yksityiset palvelut on hinnoitelu tavoittamattomiin. Että tällainen tulevaisuus odottaa, jos raha ohjaa päättäjiä. Onko ehdotuksia, miten yhteiskunnan kuolemanspiraali oikaistaan?
Pelko pois. Aivan samaa koneiden työpaikkojen kaappausprofetiaa julistettiin aikoinaan, kun teollisuusrobotit alkoivat yleistyä.
Eipä sitä koskaan kuitenkaan tullut. Robotti korvasi ihmisen lähinnä likaisimmissa, raskaimmissa ja vaarallisimmissa töissä.
Sama ilmiö tulee AI:n osalta olemaan.
No, sitä voi kysyä vaikka pankkitoimihenkilöltä mitä IT/automatisaatio teki työpaikoille.
Onhan teköäly valjastettu jo vuosia sitten esim maatalouden avuksi kylvössä, korjuussa, peltojen kartoituksessa yms (ainakin tuolla suuressa maailmassa ja Sampo puimurikin saanut kiitosta). Siinä vaiheessa kun nykyiset järjestelmät alkavat korjata ihmisten tekemiä virheitä itsessään, olemme heikoilla jäillä. Kauanko siihen menee? Ei kauaa.
Jerry, sinulla on kovin kapea näköala automaatioon. Robotit tyhjensivät kokoonpanolinjat aikoja sitten, lienet vaan unohtanut sen. Teiden kunnossapidosta on kadonnut ihmistyövoima, entinen 9000 puhelinasentajaa on supistunut sataan, varastot ovat automatisoituja tilausten keräilyä myöten, tilauksia toimitetaan roboteilla, ohjelmistorobotti hoitaa kirjanpitoa, firmojen toimintaa ohjaa automaattinen tuotannonohjausjärjestelmä, VR:lla ja Matkahuollossa asemapalvelut on korvattu automaatein ja nettipalveluin, lentoasemilla lähtöselvitykset tekee matkustaja automaatilla, kauppojen kassat ovat hyvää vauhtia muuttumassa itsepalvelukassoiksi, apteekkien myymät reseptilääkkeet kerää robotti kun (toistaiseksi) farmaseutti hakee tiedot automatisoidusta terveystietojen Kanta-palvelusta, vaativia leikkauksia tehdään robotilla… ei ole mitään toimintaa, mitä ei voida ottaa pois ihmisiltä.
Niko, maatiloilla ei ole enää maataloustyöntekijöitä, koska isäntä hoitaa tilaa yksin tai perheen kanssa niin navetassa kuin pellolla. Lypsyrobotit ja GPS-ohjatut peltokoneet auttavat vain pyörittämään suurempaa tuotantoa halvemmalla. Automatisaatio on välttämätöntä, kun tilakoot kasvavat, jotta toimintaa on taloudellisesti kannattavaa.
Teollisuusrobottivertaus oli vain yksi esimerkki, jonka otin.
Tekoäly on yksi monista ihmistä avustavista järjestelmistä. Jossain vaiheessa se toki vaikuttaa tiettyjen alojen työllisyyteen. Näin on käynyt ennenkin, kun jokin murros on koetellut työmarkkinoita. Hyvin pian menetetyt työpaikat kuitenkin ovat siirtyneet jollekin muulle alalle, jolloin kokonaistilanne on pysynyt aikalailla samana.
Jos kaikki kauhuskenaariot työpaikkojen menetyksestä olisivat vuosikymmenten kuluessa toteutuneet, niin työllisyysaste olisi tällä hetkellä lähellä nollaa.
Eipä autoteollisuudestakaan ole työpaikat hävinneet, vaikka Fordin työntekijät niin julistivatkin 1900-luvun alussa, kun Henry otti käyttöön liukuhihnakokoonpanon.