Nykyisten valtion hallinnoimien TE-toimistojen olemassaolo päättyy joulukuun lopussa. Alle kuukauden kuluttua työllisyyspalveluista vastaavat kunnat – tarkemmin sanottuna työllisyysalueet.

Muutos on kunnille tuhannen taalan paikka, sanoo Sastamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg. Kunta auttaa ihmisiä työllistymään tai kunta maksaa – huomattavasti nykyistä enemmän.

”Pelisäännöt muuttuvat isosti. Kuntatalouden näkökulmasta riski kasvaa, mutta toisaalta meillä on nyt mahdollisuus ottaa työllisyystoimet osaksi kunnan omaa ekosysteemiä ja muita palveluita”, Malmberg kuvailee.

Tähän saakka kunta on maksanut osuuden työmarkkinatuella olevista työttömistä. Jatkossa jo 100 päivän työttömyyden jälkeen kunta joutuu maksamaan osan työttömyydestä aiheutuvista kuluista.

Talouden suhdanteet niin kotimaassa kuin globaalisti vaikuttavat olennaisesti työllisyyteen, ja vuoden vaihteen jälkeen työttömyysturvamenojen kasvu tietää hallaa kuntataloudelle.

Mutta Sastamalassa ei puntti tutise, varsinkaan kun työllisyyspalveluita on jo kehitetty vuosia osana kuntakokeilua.

”Meillä on jo hyvää käytännön kokemusta ja osaamista työllisyyden hoidosta. Monille kunnille asia on uusi”, Malmberg toteaa.

“Paukut on laitettava oikeisiin asioihin”

Napataan asiakkaasta heti kiinni, lupaa Sastamalan työllisyyspalvelupäällikkö Tiina Leppäniemi. Kun joku ilmoittautuu työttömäksi, otetaan työllisyyspalveluista nykyistä nopeammin yhteyttä.

”Emme jatka nykyisiä TE-palveluita, vaan meillä on oma malli. Autamme ihmisiä työmarkkinoille uudenlaisilla tavoilla ja yhteistyöllä”, Leppäniemi korostaa.

Olennaista on tiivis yhteistyö elinkeinopalveluiden, yritysten, oppilaitosten ja opiston kanssa.

Paikallistuntemus auttaa myös löytämään mahdolliset piilotyöpaikat. Leppäniemen mukaan kaikki yritykset eivät enää laita työpaikkoja avoimeen hakuun, sillä rekryrumba vie aikaa eikä aina välttämättä johda toivottuun lopputulokseen.

Parhaimmillaan kunnan järjestämänä työllisyyspalvelut tuovat työtä vailla olevat ja työtä tarjoavat nykyistä onnistuneemmin yhteen.

”Uusi toimintamalli vaatii viranhaltijoilta hyvää silmää. Kaikki eivät tarvitse niin paljon apua työllistymiseen. Paukut on laitettava oikeisiin asioihin”, Leppäniemi sanoo.

Hän tuumaa tempputyöllistämisen aikakauden olevan ohi. Kunta ei pääse maksuvelvoitteestaan sillä, että työttömiä aktivoidaan, vaan ihmisen pitää oikeasti työllistyä, opiskella päätoimisesti, ryhtyä yrittäjäksi, eläköityä tai olla kuntoutustuella kuntoutuksessa.

Palkkatuki tarkempaan syyniin

Sastamalassa on havaittu epäkohtia palkkatuella työllistämisessä. Kyseisen tuen myöntämistä pohditaan jatkossa huomattavasti kriittisemmin. Leppäniemen mukaan valtion TE-palveluissa palkkatukea on myönnetty ”lakittomin päin” ja aivan liian kevein perustein.

Kuntien on pärjättävä niillä varoilla, jotka ne saavat valtiolta laskennallisina valtionosuuksina. Tämä on yksi syy asian tarkempaan syyniin. Toinen on se, että palkkatuki on tarkoitettu edistämään avoimille työmarkkinoille siirtymistä. Palkkatuettu työntekijä ei voi olla vain halpana työvoimana yritykselle.

Kun Sastamalassa on tutkittu tukipäätöksiä, on huomattu, että tukea on myönnetty esimerkiksi yritysten avainhenkilöiden palkkoihin.

”Palkkatuetussa työssä on saattanut olla vuosia henkilö, josta on vuosien aikana kehittynyt yritykseen osaaja, joka ainoana hallitsee kyseisen tehtävän”, Leppäniemi sanoo.

Jatkossa harkinnanvaraisissa palkkatukipäätöksissä on ratkaisevaa se, että palkkatuella kompensoidaan henkilön osaamisen vajetta ja edistetään näin työllistymistä. Esimerkiksi nuorelle työkokemusta tarvitsevalle palkkatuki voi olla mahdollisuus saada ensimmäinen työpaikka.

Asennemuutostakin kaivataan

Työmarkkinoiden muutos on niin nopeaa, että asenteidenkin soisi muuttuvan nopeammin, Leppäniemi sanoo.

”Toisinaan työttömyys uhkaa pitkittyä sen vuoksi, että haluttaisiin tehdä tismalleen samaa mitä ennen. Mutta voi olla, että sellaista työtä on vaikeaa enää löytää.”

Maan hallituksen aikuiskoulutustukeen kohdistuvat leikkaukset ovat kirvoittaneet kritiikkiä juurikin sen vuoksi, että uudelleen kouluttautuminen vaikeutuu. Leppäniemi näkee asian toisin.

”Vanha malli oli huono ja mahdollisti koulutustuen saamisen myös sellaisille aloille, joille ei voi työllistyä. On järkevää kouluttaa ihmisiä niille aloille, joilla työvoimaa tarvitaan. Ja tämä varmasti tulee luonnistumaan jatkossakin.”

Läntisen Pirkanmaan työllisyysalue

• Vastuu työllisyyspalveluista on vuodenvaihteesta alkaen 45:llä työllisyysalueella.
• Läntisen Pirkanmaan työllisyysalue toimii Sastamala-vetoisesti, eli järjestäjäkuntana on Sastamala ja sopimuskuntina Punkalaidun, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano ja Kihniö.
• Sastamalassa asia koskee 1500 työvoimapalveluiden asiakasta. Heistä noin puolet on ollut Sastamalan kaupungin työvoimapalveluiden asiakkaita jo entuudestaan työllisyyden kuntakokeilun vuoksi.
• Asiakkaille muutos näkyy vuodenvaihteessa lyhyinä käyttökatkoina järjestelmissä. Henkilö- ja yritysasiakkaiden asiointipalvelu ei toimi 30.12.-1.1. muutoksen takia.
• Sastamalassa työvoimapalvelut toimivat jatkossa Kauppalantalolla ja osa Asemakatu 15:ssä. Asemakadulla ovat työllistymistä edistävät monialaiset yhteispalvelut, kansainvälistymisen ja kotoutumisen palvelut sekä nuorten ohjaamo.
• Sähköisesti työvoimapalvelut löytyvät Työmarkkinatorilta ja myös Sastamalan kaupungin verkkosivujen kautta.
• Nykyisin Sastamalan maksuosuus asukkaittensa työttömyysturvamenoista on ollut 600 000 euroa vuodessa. Uudistuksen myötä summan on arvioitu kasvavan noin 1,8 miljoonaan euroon.