Kärmekallion tuulivoimapuistohanke on edennyt kaavaluonnokseen saakka, ja samanaikaisesti YVA (ympäristövaikutusten arviointimenettely) on ollut työn alla.

Täsmätietoa hankkeesta jaettiin kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa Saskyn Ammattikoulun auditoriossa keskiviikkoiltana 4.12.
Heti kärkeen saatavilla oli materiaalia, johon yleisö sai tutustua. Esillä oli alueen karttoja ja havainnekuvia.

Tuulivoimahanketta esittelivät Kirsi Nieminen Pirkanmaan Ely-keskuksesta, hankevastaava Frans Duldin Eurowind Energy Oy:sta, Antti Tilamaa suomalaisesta konsulttiyhtiö FCG:stä, Ville Vihanta konsulttiyhtiö Plandealta sekä Sastamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg ja maankäyttöjohtaja Ilmari Mattila.

”Sastamalassa on parhaillaan kaksi tuulivoimahanketta ja kolme aurinkovoimahanketta menossa. Kaupunki haluaa omalta osaltaan olla mukana uusiutuviin energioihin siirtymisessä. Nämä ovat aina pitkiä projekteja”, Ilmari Mattila painotti.

”YVA-menettely ei ole lupamenettely, vaan sillä tuotetaan suunnittelua ja päätöksentekoa. Siinä on paljon osallistujia; kansalaiset, yhteisöt, viranomaiset, jotka antavat mielipiteitä ja lausuntoja, hankkeesta vastaava, YVA-konsultti ja yhteysviranomainen”, selvitti Kirsi Nieminen prosessin perusteellisuutta.

Hankkeen toteuttavavasta yhtiöstäkin informoitiin.

”Eurowind Energyllä on toimintaa ympäri Eurooppaa ja lisäksi Yhdysvalloissa. Yhtiön toiminta keskittyy uusiutuvan energian hankkeiden kehittämiseen alusta loppuun saakka”, kertoi Frans Duldin.

Kärmekallion hankealue on kooltaan 1400 ha, ja sitä halkoo jo olemassa olevat 110 ja 400 kV ilmajohdot, joita voidaan hyödyntää.
Suunnitteilla on kaksi vaihtoehtoa – joko seitsemän tai viiden voimalan puisto.

”Muutoksia ei ole tullut YVA-ohjelman jälkeen, joten suunnittelua on jatkettu, ja voimalamäärät ovat pysyneet samoina”, mainitsi Antti Tilamaa.

”Alueella on pääosin talousmetsää ja ojitettua suota. Hanke ei ole ristiriidassa maakuntakaavojen kanssa. Hankealueella ei ole myöskään voimassa olevia yleis- asema- tai ranta-asemakaavoja.”

Maisemavaikutuksia on arvioitu näkymäalueanalyysin ja havainnekuvien avulla.
Selvityksissä on huomioitu myös lähialueilla sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat. Vaikutuksia ympäristöön on kartoitettu siis monelta kantilta.

”Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset on tehty, biologit ovat tallustelleet alueella. He ovat havainneet, että siellä ei esiinny luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä, eikä huomionarvoisia kasvilajeja. Vaikutukset tavanomaisen talousmetsän luontoon arvioidaan vähäisiksi. Linnuston kodalla vaikutuksia on arvioitu kohtalaisiksi, koska alueella esiintyy myös suojelullisesti arvokasta lajistoa – kuten kanalinnut, petolinnut ja pöllöt”, Tilamaa kertoi.

Yksi asukkaita alusta saakka erityisesti askarruttanut asia on ollut hankealueen tuntumassa oleva vanha, jo käytöstä poistettu Vuohijoen kaatopaikka.

On pohdittu, miten käy, jos siellä myllätään maata rakennusvaiheessa?

”Sastamalan kaupungin maankäyttö ja ELY-keskus edellyttävät, että tuulivoimahanke suunnitellaan ja toteutetaan siten, että sillä ei ole vaikutusta Vuohijoen kaatopaikkaan. Kaupungin virkamiehet arvioivat suunnitelmia ja selvitykset niiden valmistuttua”, selvitti Ilmari Mattila Alueviestille jo viime vuonna, kun asukkaat nostivat esille huolensa asiasta.

Nyt Ely-keskuksen tekemän selvityksen mukaan kaatopaikka-alue ei hankkeen toteutuessa tulisi aiheuttaman ympäristön kannalta ongelmia.

Tarkastelun alla tilaisuudessa olivat myös Sastamalan valtuuston vahvistamat periaatteet tuulivoimarakentamiselle.

”Alueella on kaksi asumatonta asuinrakennusta, joiden kohdalla 1200 metrin etäisyysvaatimus ei täyty ja sallittu melutaso 35 dB ylittyy vähäisesti samoissa kohteissa, nämä ratkaistaan kaavaehdotusvaiheessa”, kaupungin edustajat lupasivat.

Yleisön kysymyksille jätettiin aikaa tilaisuuden lopuksi.
Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysikartat aiheuttivat eniten hämmennystä.

”Kukahan nämä sovitekuvat on tehnyt? Näenkö pahaa unta?”, asukas Kiikoisista kyseli.

”Voitteko vannoa, että ne (tuulimyllyt) näkyvät oikeasti tällä tavoin? Näyttävät näissä kuvissa pieniltä aurausviitoilta nämä teidän myllyt.”
Useampikin henkilö kyseenalaisti havainnekuvien ja näkymäalueanalyysikarttojen todenmukaisuuden.

Heidän mukaansa maisemavaikutuksia oli vähätelty, eivätkä kuvat vaikuttaneet realistisilta.

Monet olivat sitä mieltä, että 260 metriä korkeat myllyt vaikuttaisivat paljon enemmän maisemaan, kuin kuvissa esitetyt näkymät antoivat ymmärtää.

”Eivät voi pitää paikkaansa, alueen asukkaita pidetään ihan vitsinä, meitä kusetetaan”, uskoi eräs tilaisuuteen osallistunut.

”Jonkinnäköinen insinööriharha, että ne tuulimyllyt näyttäisivät muka tältä”, komppasi toinen.

”Näistä saa omituisen kuvan ja se tuo luotettavuusepäilyn. Miksi ihmeessä tässä näiden myllyjen aivan lähellä on valkoista väriä näkymäalueanalyysikartassa, joka tarkoittaisi sitä, että ihan läheltä ei näkyisi puolitoista kertaa Näsinneulan korkuisia rakennuksia lainkaan?”, joku äimisteli.

Kuvista nousseeseen kohuun paikalla olevat hankkeen edustajat ottivat kantaa lupaamalla palata asiaan ja tarkistuttamalla kuvien todenmukaisuuden.

”Kuvat laatinut konsultti ei ole täällä paikalla, mutta selvitämme asiaa.”

Sastamalan ensimmäinen tuulivoimakaava, johon laaditaan YVA

Yleisöä kiinnostivat myös liikennejärjestelyt rakennusaikana sekä muun muassa lähellä sijaitseva kalasääskien pesä. Muitakin teemoja käytiin läpi.

”Mitenkä jos talvella jäät lentelee tuulimyllyjen lavoista?”, haluttiin tietää.

”Jos ei ole asennettu jäänestojärjestelmää, jäätä voi lentää todella satojen metrien päähän. Voimaloihin tullaan asentamaan jäänvaroitusjärjestelmä, ja alueelle kylttejä, joissa ohikulkijat tietävät olemassa olevasta jäänputoamisvaarasta. Sulatusjärjestelmänkin asentaminen on mahdollista, mutta se on tietysti budjettikysymys”, hän sai vastaukseksi.

Asukkaat kyselivät myös, onko heidän keräämällään, hanketta vastustavalla adressilla mitään vaikutusta.
Kuunnellaanko mielipiteitä ja vastalauseita oikeasti?

”Niin minä – niinkuin varmaan moni muukin täällä – on oppimassa asioita. Selvityksiä on tehty laajasti ja hyviä kysymyksiä on tullut. Kommentteja saa tuoda ja kysymyksiä esittää. Nyt on kerätty aineistoa – ja on noussut myös puutteita esille, joihin voidaan vielä vaikuttaa. Kaavaprosessi on pitkä, kyseessä on ensimmäinen tuulivoimakaava Sastamalassa, johon Ely -keskuksen toimesta laaditaan YVA”, kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg rauhoitteli.

Kaavaluonnos ja siihen liittyvä aineisto pidetään nähtävillä 20.1.2025 saakka yhdyskuntasuunnittelun tiloissa kaupungintalon 2. kerroksessa, Sastamalan pääkirjastossa sekä kaupungin internetsivuilla www.sastamala.fi. Mielipiteet kaavaluonnoksesta tulee jättää viimeistään 20.1.2025 joko sähköisesti osoitteeseen sastamala@sastamala.fi tai postitse osoitteeseen Sastamalan kaupunki, maankäyttö, Kärmekallion tuulivoimayleiskaava, PL 23, 38201 Sastamala.

Artikkelia on päivitetty ma 9.12.2024 klo 9:30,  jolloin on täsmennetty kaupunginjohtaja Jarkko Malmbergin kommenttia