”Olemme kovasti odottaneet, että Pirkanmaan hyvinvointialueelta tullaan meitä kuulemaan. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan”, tuumaa Heimo Hanhilahti ennen Mouhijärven yhteiskoululla pidettävän tilaisuuden alkua.
”Kiinnostaa tietää, millaisia palveluita meidän on jatkossa mahdollista täällä saada”, komppaa Rainer Sillanpää.
”Suurin osa Mouhijärven terveyskeskuksen asiakaskunnasta on eläkeläisiä. Tästä porukasta kaikki eivät voi käyttää digipalveluja”, painottaa Ari Knuutila.
Pirhan järjestämä tilaisuus kiinnostaa, koulun ruokalassa ei montaa vapaata tuolia ole.
Mouhijärven terveysasema muuttuu sosiaali- ja terveyspalvelujen lähiasiointipisteeksi kuluvan vuoden aikana. Hyvinvointialueen integraatiojohtaja Tuukka Salkoaho ja sote-keskusjohtaja Sari Mäkinen kertovat, että illan tarkoitus on selvittää, mitä palveluja Mouhijärvellä tarvitaan.
Lähipalvelu ei ole kaikille?
Toiveita, uhkia ja mahdollisuuksia tuodaan osallistujien toimesta esille niin lapuille kirjoitettuna kuin suullisestikin.
Leena Mäkisen ja Anna-Liisa Lambergin mielestä lähipalveluna pitäisi vähintään päästä hoitajan pakeille, saada yleisimpiä laboratorionäytteitä annettua ja hammashoitokin olisi hyvä. Lääkäriä tarvitaan tottakai myös.
Jaana Viilo sanoo olevansa paikalla lapsiperheiden asialla.
”Neuvolapalvelut ovat perheille tärkeitä. Hammashoitoakin olisi tärkeä saada mahdollisimman läheltä. Tämä on kasvavaa ja kehittyvää aluetta, on satsattu uuteen kouluun. Lapsiperheet kannattaa ottaa huomioon”, Viilo perustelee.
Kaikkia tilaisuuteen osallistujia lähiasiointipisteen asiakaskunnan mahdollinen rajaaminen esimerkiksi vanhuksiin tai lapsiin ei miellytä.
”Eivätkö kaikki pääse lähipalveluihin? Miten ihmisten yhdenvertaisuus tässä toteutuu? Olemme veronmaksajia kaikki”, joku kommentoi.
”Valitettavasti kaikille ei voi olla kaikkea joka paikassa, vaan joudumme tekemään valintoja”, Tuukka Salkoaho vastaa.
”Asukasilloissa haluamme kuulla, ketkä ensisijaisesti tarvitsevat lähipalvelua. Meille tulee paljon palautetta siitä, että ihmisiä hyppyytetään paikasta toiseen. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on ohjata asiakkaat nykyistä paremmin ja nopeammin oikeanlaisen avun piiriin”, sanoo Sari Mäkinen.
Moni toivoo lähiasiointipisteen toimivan nykyisen terveysaseman tiloissa. Tähän tilaisuuden alkupuoliskolle osallistunut kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg kommentoi, että neuvottelut Pirhan kanssa ovat kesken.
Pirhalaisille annetaan kritiikkiä nettisivuista. Kari Koivuranta pyytää puheenvuoron ja toteaa Pirhan verkkosivujen toimivan huonosti, lisäksi tietoa on sieltä vaikea löytää tai sitä ei ole.
Koivuranta onnistuu sanoittamaan useamman paikalla olijan kokemuksen, sillä kommentti palkitaan aplodeilla.
“Nykymallilla ei pystytä jatkamaan”
Miksi toimivia palveluja ylipäänsä pitää muuttaa? Miksi terveysasema lakkautetaan? Sitä harmittelee moni.
Pirhan Mäkinen kertaa, miten nykyinen sote-palveluverkko on rakentunut kansanterveyslain velvoittamana vuonna 1972. Laki määräsi, että jokaisessa kunnassa on oltava terveysasema.
”Nyt olemme siinä tilanteessa, että Pirkanmaa kasvaa kovaa vauhtia ja samaan aikaan väestö ikääntyy kiivaasti. Jos jatkaisimme nykymallilla, pitäisi kaikkien nuorten jatkossa valmistua sote-ammatteihin, jotta palvelujen ylläpitäminen olisi mahdollista. Meillä ei riittäisi työntekijöitä muihin ammatteihin lainkaan”, Mäkinen selvittää.
”Koitamme palvella kevyemmin heitä, jotka pärjäävät muun muassa diginä, jotta resurssit riittäisivät paremmin heille, jotka tarvitsevat lähipalvelua”, Mäkinen korostaa.
“Kansan äänen pitää kuulua”
Palataan lopuksi Heimoon, Raineriin ja Ariin. Mitä mieltä miesten pöytäporukassa ollaan tilaisuuden annista?
”Tuntuu siltä, että olemme vaikuttaneet. Kyllä tällainen tilaisuus voittaa nettikyselyt”, kuuluu palaute.
”On tärkeää, että saa kertoa näkemyksensä. Kansan äänen pitää kuulua.”
”Saa nähdä onko tällä kaikella sitten mitään merkitystä.”
Tilaisuuden perusteella on varmaa vain se, että sote-palvelut Mouhijärvellä muuttuvat. Mutta miten paljon ja milloin, siihen ei vielä selvyyttä saatu.
Näin Pirha kuvaa muutosta:
- Lähiasiointipisteellä tarjotaan kiireetöntä hoitoa asukkaille, joiden on vaikea kulkea kauempana olevalle toimipisteelle, eikä heillä ole mahdollisuutta digitaaliseen asiointiin.
- Vastaanotot suunnittellaan ajanvarauksella toimiviksi. Hoidon tarpeen arviointi ja hoitosuunnitelma ohjaa oikeaan palvelumuotoon.
- Suun terveydenhuollon palveluita voidaan tarjota mobiilihooitoyksikön avulla koululaisille ja osana ikääntyneiden asukkaiden hammashoitoa.
- Sosiaalityöntekijän etävastaanotto toteutetaan joko avustettuna valtuutuksena tai esimerkiksi lähitoreilta yhteiskäyttöisillä laitteilla.
- Lähiasiointipisteen palvelu korvaa käynnistyessään nykyisen palvelun terveysasemilla.
- Kiireellinen hoito tullaan ohjaamaan läheisille sosiaali- ja terveysasemille.
Sari Hassi (vasemmalla) oli harmissaan siitä, että Pirhan papereissa asukkaiden etäisyyksiä eri terveyspalveluihin on laskettu kummasti. Matka on laskettu vain Uotsolasta, vaikka alue on paljon laajempi. 
Pirhan integraatiojohtaja Tuukka Salkoaho luki tilaisuudessa ääneen kaikki punaisille lapuille kirjoitetut huolet. Tilaisuuden perusteella tärkeintä olisi säilyttää hoitajan ja lääkärin tapaamismahdollisuus sekä laboratorio-, lastenneuvola- ja hammaslääkäripalvelut Mouhijärvellä. 
Pirhan sote-keskusjohtaja Sari Mäkinen kävi keskusteluja asukkaiden kanssa. 
Muutos tuo mukanaan myös mahdollisuuksia, ja näitä osallistujat kirjoittivat vihreille lapuille. Digi- ja etäpalvelujen kehittämisessä nähtiin myös hyviä puolia: Aina ei tarvitse lähteä Vammalaan lääkäriin, jos asia hoituukin vaikka videoyhteydellä. Avun voi saada myös nopeammin kuin jonottamalla perinteisesti lääkärin vastaanotolla. 
“Miks täytyy tehrä näin kun lääkärin saanti on nytkin huono. Miten se jatkossa paranee, kun halutaan tyrehryttää Mouhijärvi”, luki tässä lapussa. 
