Huittisten kaupungintalon valtuustosaliin oli viime torstaina kokoontunut reilu 30 hengen joukko kuulemaan Karsitun aurinkovoimalan kaavaluonnoksesta ja ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) järjestettyä yleisötilaisuutta.

Karsitun aurinkovoimalan suunnittelualue sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä Huittisten keskustasta lounaaseen Raijalassa.

Kaava-alueen pinta-ala on noin 171 hehtaaria, josta aurinkovoimala-alueille on osoitettu noin 133 hehtaaria.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Susanna Sipilä muistutti, että YVA-menettelyn tarkoituksena on arvioida hankkeen ympäristövaikutukset ja esittää keinoja, joilla voidaan vähentää tai poistaa haitallisia vaikutuksia.

”Menettely on avoin ja julkinen ja se tuottaa tietoa suunnittelua ja päätöksentekoa varten”, Sipilä totesi ja korosti, että tulokset on huomioitava päätöksenteossa.

”Mutta YVA-menettely ei ole päätöksentekomenettely”, hän korosti.

Karsitun aurinkovoimalan arviointiselostus on nähtävillä maaliskuun 7. päivään asti, mihin mennessä myös kaikki lausunnot ja mielipiteet tulee toimittaa Varsinais-Suomen ELY-keskukselle.

Tavoitteena lisätä Somen uusiutuvan energiatuotannon kapasiteettia

Etha Oy:n Artturi Kuhela taustoitti, että Karsitun aurinkovoimalahanke on maanomistajalähtöinen ja sen taustalla ovat veljekset Matti Nisu ja Juhani Nisu.

Suunnitellun alueen paneelipinta-ala on noin 61 hehtaaria ja huipputeho noin 117 mWp.

”Hankkeen sähköliityntä on suunnitteilla Huittisten sähköasemalle ja sähkönsiirtolinjan reitti seuraa jo olemassa olevaa johtokäytävää”, Kuhela kertoi.

Sähkönsiirtolinjan pituus tulisi olemaan noin 1,5 kilometriä.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatineen Sirovise Oy:n Timo Huhtinen muistutti, että Karsitun aurinkoenergiahankkeen on tarkoitus lisätä Suomen uusiutuvan energiatuotannon kapasiteettia ja vastata näin omalta osaltaan Suomen uusiutuvan energian tavoitteisiin.

YVAssa on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoa: ensimmäisessä vaihtoehdossa hankealueelle rakennetaan kaksi erillistä aurinkopaneelialuetta, joiden paneelipinta-ala on 61 hehtaaria ja alueen kokonaispinta-ala on 149 hehtaaria. Vaihtoehdossa tasoitetaan Iiron- ja Viidankallion kallioalueet. Vaihtoehdon verkkoliityntäteho on 112 megawattia.

Toisessa vaihtoehdossa Hankealueelle rakennetaan kolme erillistä aurinkopaneelialuetta, joiden paneelipinta-ala on 55 hehtaaria ja alueen kokonaispinta-ala on 133 hehtaaria. Vaihtoehdon verkkoliityntäteho on 102 megawattia.

Kolmannessa vaihtoehdossa koko hanketta ei toteuteta.

”Tarkoituksena on toteuttaa vaihtoehto kaksi, ykkösvaihtoehto on vain arvioinnin edellyttämä vertailukohta”, Huhtinen avasi.

Kaava määrää, YVA ei

Raportista nousi esiin vain muutamia vaikutuksia alueen ympäristöön. Esimerkiksi haukan reviirialue oli jo huomioitu jättämällä sille elintilaa paneelialuetta rajaamalla.

Yleisötilaisuudessa esille nousivat myös mahdollisesti alueella olevat käärmeluolat.

”Niiden tarkat sijainnit otetaan mielellään vastaan, kaikki tieto on tervetullutta ja juuri nyt on oikea aika jättää lausuntoja”, Huhtinen korosti.

Esiin nousi myös huoli siitä, ettei YVAssa oleva ensimmäinen vaihtoehto muutu toteutettavaksi.

”Alueelle hyväksyttävä kaava on se paperi, mikä lopullisesti määrää sen, miten hanke toteutuu ja mitä alueella sallitaan. YVA ei tarkoita, että joku siinä olevista vaihtoehdoista olisi lopullinen”, Huhtinen muistutti.

Myös aurinkokenttäalueelta tulevat hulevedet herättivät keskustelua. Yleisössä murehdittiin useammastakin suusta, miten hulevesien kanssa tullaan pärjäämään, kun metsä ja maaperä eivät enää sido niitä entisellä tavalla.

Sekä Huhtinen että Kuhela uskoivat, ettei muutos tule näkymään lisääntyneenä hulevetenä. Miehet kertoivat, että alueelle on tehty hulevesien hallintasuunnitelma.

”Veden määrä itsessään ei muutu ja sitä pyritään tasaamaan alueelle suunnitelluilla lasketusaltailla”, Kuhela totesi.

Kuokkaa ei isketä maahan vielä vuosiin

Yleisöä kiinnosti myös, milloin aurinkovoimalan rakennustyöt voisivat mahdollisesti alkaa, mihin Kuhela vastasi, ettei kuokkaa päästä iskemään maahan vielä vuosiin.

”Tarkasti on mahdotonta sanoa, mutta vielä ollaan kaukana rakennusvaiheesta.”

Aurinkovoimatekniikan kestävyydeksi Kuhela lupaili vähintään 30–40 vuotta.

”Mutta tekniikka kehittyy jatkuvasti vauhdilla ja siinä kohtaa, kun paneeleja Karsittuun asennetaan, kesto voi olla vielä huomattavastikin pidempi.”

Paras tuottavuus aurinkokennoilla on Kuhasen mukaan maaliskuun puolivälistä syyskuun puoliväliin.