Koko pitkän työuransa metsäalalla tehnyt Suomen vanhimman, eli Satakunnan Metsänhoitoyhdistyksen, toiminnanjohtaja Vesa Yli-Hongisto pitää metsää turvallisena sijoituksena.
”Hyvällä metsänhoidolla omistaja saa metsästään parhaan tuoton”, hän tietää.
”Metsänhoitoon tulee panostaa jatkuvasti. Esimerkiksi kasvatushakkuiden jälkeen tehdyillä lannoituksilla voidaan metsän kasvua parantaa ja näin lisätä sijoituksen tuottoa.”
Metsiin liittyy muitakin kuin taloudellisia arvoja, mikä on nostanut niiden arvostusta. Osa metsätilahankinnoista tehdään nykyään pelkästään virkistyskäyttöön.
”Metsän omistajuus voi olla aivan uutta, omistajaksi voi päätyä esimerkiksi perinnön myötä. Kokemattoman metsänomistajan kannattaa aina ottaa asiantuntija avukseen”, ohjeistaa Yli-Hongisto.
”Saadakseen metsästään mahdollisimman suuren taloudellisen tuoton, pitää kiinnittää huomiota istutustöihin, taimikonhoitoon sekä harvennushakkuisiin”, hän muistuttaa. ”Puunmyyntien kilpailuttaminen on myös tärkeää. Me yhdistyksessä tiedämme kuinka puumarkkinat toimivat ja voimme auttaa metsänomistajia esimerkiksi kilpailuttamalla myynnin.”
Eri tahojen puusta maksamat hinnat voivat vaihdella huomattavasti.
”Optimoimme metsänomistajan puolesta, mikä puulaji voidaan kannattavimmin myydä millekin toimijalle. Jotkut tahot maksavat hyvin esimerkiksi kuitupuusta, mutta antavat tukeille huonot ehdot. Saamme haettua parhaan osoitteen aivan jokaiselle pölkylle, joka sieltä metsästä saadaan”, Yli-Hongisto täsmentää.
Metsän hoidolle kannattaa asettaa selkeä tavoite ja toimia sen mukaisesti – suunnitelmallisuus on avainasemassa, sillä metsän kiertokulku kestää vuosikymmenien ja useampien sukupolvien ajan.
”Hyvä taimikonhoito on ensiarvoisen tärkeää, sillä varmistetaan kasvun liikkeellelähtö – ja metsä järeytyy, kun oikeat puut lähtevät kasvuun. Se nopeuttaa myös metsän kiertoa, ja sitä kautta tuottavuutta, ja se on omistajan etu”, selvittää Vesa Yli-Hongisto.
”Metsät kasvavat selkeästi enemmän, kun niitä harvennetaan ja päätehakkuumetsiä uudistetaan istuttamalla. Mitä enemmän metsä kasvaa, sitä enemmän se sitoo myös hiiltä”, hän muistuttaa.
Hakkuista huolissaan oleville Yli-Hongistolla on hyviä uutisia.
”Suomen puustomäärä on itse asiassa kasvanut reilussa 50 vuodessa miljardi kuutiota. Eli puuta ja metsiä on tänä päivänä enemmän.”
Puu on merkittävä osa myös Suomen taloutta – turhaan ei puhuta vihreästä kullasta. Suomalaista puuta lähtee myös vientiin.
”Sertifioinnilla on tärkeä merkitys. Ulkomailla ei tunneta suomalaista metsänhoitoa, metsänomistusta tai työoloja. Sertifioinnilla osoitetaan, että puun alkuperä on kestävästi hoidetuista metsistä”, painottaa Yli-Hongisto.
Suomessa metsäsertifiointijärjestelmiä on kaksi; PEFC ja FSC. Noin 90 % suomalaisista metsistä on PEFC-sertifioinnin piirissä ja 10 % FSC:n.
”Suomalaisten metsien käyttö ja hoito on kestävällä pohjalla. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet ovat mukana PEFC-metsäsertifioinnissa.”
Kestävästi hoidettu metsä mahdollistaa puuntuotannon ympäristöasiat huomioiden jatkossakin.
”Taimikonhoitoon satsaaminen on satsaamista metsän tulevaisuuteen. Hakkuita ennen tehdään ennakkoraivaukset ja istutuksissa tehdään ensin maanmuokkausta”, kertoo Yli-Hongisto.
”Uudistamisessa luotetaan joko luontaisiin siemenpuihin tai istutetaan taimet henkilötyönä. Metsänomistajalle näistä toimista on menoa, mutta kun päästään ensiharvennukseen ja hakkuisiin, puutavarasta saadaan tuottoa.”
Koko ketju istutuksista hakkuisiin on yhdistyksen hallinnassa.
”Meillä Satakunnassa on 19 toimihenkilöä, 10 korjuuketjua pyörii metsässä, tukkirekkoja on käytössä viisi ja metsureita kolme, kaikkiaan meillä on noin 50 yrittäjäyhteistyökumppania”, Yli-Hongisto kertoo.
Metsänomistajilla hän on huomannut olevan tarvetta aivan konkreettisille käytännön neuvoille ja avulle.
”Meiltä voi aina kysyä, jos jokin mietityttää. Teemme perinteistä, vanhanaikaista metsäsuunnittelua edelleen – henkilökohtaista palvelua kaivataan. Meidän yhdistyksessämme on kaksi metsävara-asiantuntijaa, jotka tekevät metsäsuunnittelua ja tila-arvioita”, linjaa Yli-Hongisto.
”Eli metsätilojen kaupoissakin osaamme auttaa. Omaisuudenhallintapalveluissa työskentelee kolme toimihenkilöä, jotka tekevät Länsi-Suomen Metsätilat Oy:n tilavälitystä, ja kahdella heistä on julkisen kaupanvahvistajan oikeudet.”
Metsän omistajien on hyvä muistaa, että hyvä metsänhoito on pitkäjänteistä työtä, joka kuitenkin kannattaa.
”Mitä siihen sijoittaa, sen saa kyllä aikanaan takaisin korkojen kanssa.”
Metsänhoitoyhdistys Satakunta palvelee metsänomistajia Harjavallan, Huittisten, Kokemäen, Säkylän Köyliön, Eurajoen Luvian, Merikarvian, Porin, Sastamalan Äetsän ja Ulvilan kuntien alueella.
