Kokemäelle suunnitteilla oleva valtavankokoinen datakeskus on herättänyt paljon kiinnostusta ja huomiota valtakunnallisestikin.

Kaupunginjohtaja Teemu Nieminen on rakennushankkeesta mielissään.

”Kyllä elinvoiman vahvistaminen on yksi kunnan päätehtävistä, onhan tällä merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia”, hän näkee.

Kokemäki valikoitui kanadalaisen Bitzero Blockchain-yhtiön datakeskuksen paikaksi vakaan geopoliittisen tilanteensa ja hyvän energian saatavuuden takia. Bitzero on ekologisesti kestäviin lohkoketju- ja HPC-laskentadatakeskuksiin keskittyvä yritys, jolla on jo datakeskustoimintaa eri maissa kuten Norjassa ja Pohjois-Dakotassa Yhdysvalloissa.

Yhtiöllä on asiakkaina yrityksiä, jotka tarjoavat erilaisia pilvi- ja tekoälypalveluja omille asiakkailleen.

”Suomi kiinnostaa kansainvälisiä toimijoita, sillä täällä tuotetaan myös uusiutuvaa energiaa. Kokemäen osalta yksi tärkeä tekijä on ollut se, että meillä on valmiiksi kaavoitettuja suuria teollisuustontteja, joille voidaan toimittaa paikallisen sähköyhtiön energiaa”, selvittää Nieminen.

”Kokemäellä panostetaan uusiutuvaan energiaan. Meillä on kuusi aurinkovoimahanketta ja kaksi tuulivoimahanketta parhaillaan meneillään.”

Mittavat projektit herättävät aina keskustelua kaupungin asukkaiden keskuudessa. Miten datakeskukseen on suhtauduttu?

”Asukkaista ainakin kaikki he, joiden kanssa olen aiheesta keskustellut, ovat suhtautuneet myönteisesti. Tiedän kuitenkin, että varmasti on myös kriittisemmin ajattelevia. Mitään suurempaa vastustusta ei kuitenkaan ole esiintynyt”, Teemu Nieminen kertoo.

”Se, mikä on tuntunut ikävältä, on se, että joissakin tiedotusvälineissä asiasta on kirjoitettu negatiiviseen sävyyn, ja osin virheellisestikin”, kaupunginjohtaja harmittelee.

”On väläytelty jopa, että nytkö pakkolunastetaan ihmisten koteja. Mitään tällaista ei kuitenkaan ole suunnitteilla, vaan keskuksen rakentaminen aloitetaan – kuten jo mainitsinkin, kaupungin kaavoittamille teollisuustonteille. Sen lisäksi myöhemmin lisämaata hankitaan noin 70 hehtaaria maanomistajilta. Heistä suurimman osan kanssa olemme jo käytännössä päässeet sopimukseen – joidenkin kanssa asiat ovat vielä neuvotteluvaiheessa”, hän jatkaa.

”Mitään kotien pakkolunastuksia ei asiaan sisälly missään tapauksessa, eli kenenkään koti ei ole vaarassa. Asutusta varten jätetään myös suojavyöhykkeet.”

Datakeskuksien rakentaminen etenee vaiheittain. Se aloitetaan ensin tehonkulutukseltaan 10 megawatin kokoisesta yksiköstä kaupungin teollisuustontille. Ensimmäisen vaiheen investointi maksaa Bitzerolle noin 10 miljoonaa euroa.

”Ensimmäisille rakennusalueille rakentuu vaiheittain kaikkiaan 100 megawatin keskukset, ja valtatie 2:n eteläpuolen maa-alueelle yhteensä 500 megawatin keskukset”, kertoo Nieminen.

Tuulivoimalat ja aurinkovoimalat vaikuttavat paljon maisemaan, mutta miltä näyttää datakeskus?

”Ensimmäisen vaiheen datakeskukset tulevat olemaan käytännössä konttirakenteisia, joissa toimii palvelimia, eli ne eivät tule näkymään maisemassa kovin pitkälle”, hän kuvailee.

”Tulevaisuudessa tosin alueelle rakentuu myös kiinteitä, suurempia rakennuksia.”

Tekoälyn lisääntyminen on lisännyt datakeskusten tarvetta. Tällä hetkellä Suomen suurimman toimivan datakeskuksen,

Google Haminan kapasiteetti on suunnilleen 100 megawattia, joten Kokemäelle rakentuva keskus on kokonaan valmistuessaan siihen verrattuna jättimäinen. Sitä se on myös kansainvälisessä mittakaavassa.

Rakennustyöt päästään aloittamaan jo tänä vuonna.

”Konttiratkaisulla rakentaminen on nopeaa, joten rakennusaika ei ole pitkä. Ensimmäinen osan rakennustyöt tullaan aloittamaan jo loppuvuoteen mennessä”, uumoilee Nieminen.

”Ja jos epäilee, että hukkalämpöä menee haaskuun, näiden laitosten yhteyteen voi rakentaa sitä hyödyntävää toimintaa. Paikallinen kaukolämpöyhtiö pystyy ottamaan osan hukkalämmöstä vastaan. Tällä hetkellä on kuitenkin suunnitteilla erilaisiakin ratkaisuja hukkalämmön hyödyntämiseen liiketoiminnallisesti. Norjassa yhtiön datakeskuksen yhteyteen on rakennettu muun muassa kasvihuoneita.”

Kokemäellä keskuksista hyödytään taloudellisesti kiinteistöverojen, yhteisöverojen, paikallisten energiayhtiöiden kanssa tehtävien sopimusten sekä työllistävän vaikutuksen ansiosta.

”Erityisesti rakennusaikana tarvitaan työvoimaa, samoin jatkossakin erilaisiin huoltotöihin – ja kun keskus laajenee, vakituista henkilökuntaakin tarvitaan.”

Kiinteistökaupat ovat kasvattaneet jo nyt kaupungin kukkaroa.

”Sopimuksen myötä Bitzero Blockchain on jo maksanut kaupungille vajaat 750 000 euroa tontista ja varauksistaan”, Nieminen paljastaa.