Viimeinen puoli vuotta on ollut sastamalalaiselle Maria Kivelälle erityisen raskasta aikaa. Lokakuussa alkoi tapahtumaketju, joka on vienyt Marialta yöunet ja tuonut hänen lapsilleen paljon surua.

”Jo avoeroni ja muutto maatilalta oli meille kaikille raskas prosessi, ja nyt vielä tämä tapaus Windi”, Maria sanoo hiljaa.

Mutta aloitetaan kesän -24 kynnykseltä. Moni tuntee Marian Ekojärven tilan kotieläinpihan emäntänä. Lyhyen olemassaolonsa aikana kotieläinpihasta muodostui suosittu käyntikohde, ja siellä järjestettiin myös erilaisia tapahtumia.

Eron myötä Maria lapsineen muutti pois maatilalta kesän alussa, mutta ex-avoparin yhteisellä päätöksellä Marian eläimet, esimerkiksi alpakat ja ponit, jäivät maatilalle vielä odottamaan, että Maria löytäisi niille uuden kodin.

Maatilalle jäi myös Marian 10-vuotias portugalinpodengo Windi sillä ajatuksella, että se haetaan kotiin kunhan äidin ja lasten asumiskuviot ovat selkiytyneet. Maatila oli Windille tuttu paikka, olihan se ollut Marian koirankin koti kahdeksan vuoden ajan.

Elokuussa Marian ex-puoliso oli kuitenkin Marialta lupaa kysymättä antanut Windin hoitoon maatilalla vapaaehtoisena toimineelle, nyt jo täysi-ikäiselle nuorelle naiselle.

”Tunnen hänet itsekin. Monena vuonna hän kävi meillä ja halusi viettää aikaa eläinten kanssa. Minulle se sopi hyvin, sillä eläimillä on hyvää tekevä vaikutus kasvavalle nuorelle”, Maria taustoittaa. Hän tietänee mistä puhuu, sillä Maria työskentelee vastaavana nuorisotyöntekijänä Tampereella.

Lokakuussa Maria lapsineen oli päässyt yli suuremmista tunnekuohuista, ja uusi koti odotti enää kaikille rakasta Windi-koiraa. Silloin alkoi pitkä piina, jolle ei näy loppua vieläkään.

”Perhe, jossa Windi nyt on, ei anna koiraani takaisin. Sekä Kennelliiton että Ruokaviraston rekistereissä Windi on minun nimissäni, eikä koiralla ole milloinkaan ollut muita omistajia. Koiran sijainti on tiedossa, mutta mitään ei tapahdu. Asiasta on tehty rikosilmoitus, mutta tutkinnanjohtajalla on kuulemma sata kiireellisempää asiaa pöydällä. Nyt olen tehnyt käräjäoikeudelle hallinnanpalautuspyynnön ja odotan, että asia ratkeaisi pian”, Maria kertoo.

Maria on vedonnut useasti myös Windiä pitävään perheeseen ja kertonut, miten paljon he kaikki kaipaavat koiraansa, joka on ollut heillä pennusta asti.

”Nuorin lapsistani on Windin kanssa saman ikäinen ja he ovat aina nukkuneetkin yhdessä”, Maria sanoo ja pyyhkäisee silmäkulmaansa.

Kerran Maria meni itsekin perheen oven taakse Nokialle ja soitti hätäkeskukseen, ettei lähde ilman koiraansa

”Poliisipartiolta tuli ilmoitus, että he eivät voi ryhtyä toimiin ilman, että ovat saaneet ohjeet tutkinnanjohtajalta tai syyttäjältä.”
Maria kertoo, että asianajokuluihin on palanut jo paljon rahaa, ja seuraavaksi asiaa käsittelee käräjäoikeus.

”Paljon yhteiskunnankin varoja säästyisi, jos asia olisi ratkennut heti alkuunsa. En ymmärrä tätä ollenkaan, sillä Windin omistajuudesta ei ole mitään epäselvyyttä”, nainen puuskahtaa.
Kerran Maria teki sosiaaliseen mediaan päivityksen, jossa lupasi 500 euron palkkion sille, joka tuo Windin kotiin. Perheen osoitetta ei ilmoituksessa mainittu, mutta alue kerrottiin, samoin tuntomerkit. Tämän johdosta poliisi otti Mariaan yhteyttä ja kehoitti poistamaan ilmoituksen, tai vähintään perumaan palkkion.

”Minua siis epäiltiin rikokseen yllyttämisestä, vaikka itse koen olevani rikoksen uhri.”

Kaiken huippuna Maria pitää kirjeitä, joita on saanut Windiä pitävän perheen asianajajalta.

”Minulta perätään Windin hoidosta syntyneitä kustannuksia yli 1000 euroa, ja kaiken lisäksi viime kesältä syntyneitä palkkakuluja yli 7000 euroa, johon maatilalle vapaaehtoiseksi tullut nuori nainen kokee olevansa oikeutettu. Itsehän en ole viime kesänä enää edes ollut tilalla, enkä ole tehnyt kyseisen nuoren kanssa työsopimusta kyseisestä ajasta. Koen kirjeet kiristyksenä”, Maria toteaa. Alueviesti on nähnyt kyseiset kirjeet.

Marialta perätään myös Windin eläinlääkärikuluja, jotka syntyivät maatilalla sen jälkeen, kun Maria oli sieltä jo muuttanut pois. Nuori nainen oli ottanut lenkille samaan aikaan sekä Windin, että maatilalla olleen kookkaan laumanjohtajakoiran sillä seurauksella, että isompi koira oli hyökännyt Windin päälle.

Marian tietojen mukaan myös hänen ex-miehensä on pyytänyt perhettä palauttamaan Windin Marialle. Alueviesti soitti Windiä pitävän perheen äidille ja kysyi, miksi he eivät palauta koiraa sen oikealle omistajalle.

“Raskas prosessi tämä on ollut meillekin eikä tyttäreni silloin tiennyt, että koira on Marian nimissä”, nainen vakuuttaa.

Entä miksi he eivät ole palauttaneet koiraa vieläkään, kun omistajuudesta ainakin nyt on varma näyttö?

“Maria Kivelä on tehnyt asiassa rikosilmoituksen ja nyt odotamme käräjäoikeuden päätöstä, ja tyydymme sitten siihen”, nainen vastaa.

Asianajajan kirjeestä ilmeneviä Windin hoitokuluja nainen pitää oikeutettuna, palkkasaatavien suhteen hän on skeptinen.

“Tyttäreni työskenteli ilman palkkaa maatilalla kesäkuun alusta lokakuulle”, hän selvittää.

Maria ei itse enää tuolloin asunut maatilalla, eikä tyttärellä ollut kyseisestä ajasta myöskään kenenkään kanssa tehtyä työsopimusta.

Alueviesti kysyi aiheesta myös rikoskomisario Antti Leppilahdelta, joka työskentelee tutkinnanjohtajana Sastamalan poliisiasemalla.

Miten voi olla olla mahdollista, että Windi-koiran tapaus ei ole edennyt puolessa vuodessa mihinkään, vaikka sen sijainti tiedetään, eikä koiran oikeasta omistajasta ole epäselvyyttä?
”Poliisilla ei ole tässä perusteita yksittäisen rikosasian kohdalla viestiä tutkintatoimenpiteistä. Yleisesti voin todeta, että Sastamalan tutkintaryhmässä rikosasioiden keskimääräinen tutkinta-aika on tällä hetkellä noin 250 vuorokautta. Kaikki rikosasiat kyllä tutkitaan, mutta valitettavasti tutkinta-ajat ovat tällä hetkellä pitkiä.”