Uusia omakotitaloja on viime vuosien aikana rakennettu poikkeuksellisen vähän, siitäkin huolimatta, että omakotitalo on edelleen asumismuototoiveiden kärjessä.

Huittisissa uusia omakotitaloja rakennetaan tällä hetkellä muutamia. Yksi käynnissä olevista rakennushankkeista on Rami Suomelan perheen tuleva koti.

“Minulla on aina ollut selvä ajatus siitä, että haluan rakentaa itselleni omakotitalon. Onneksi selvisi, että myös vaimollani Violalla on samanlainen haave ja innostus”, Suomela kertoo.

Rakentamisen alkuun ulkorakennuksesta

Sopiva tontti omalle tuvalle löytyi muutama vuosi sitten Nanhialta.

“Tästä pääsee kätevästi kulkemaan Karhiniemelle, mistä käsin yrityksemme toimii. Toisaalta kylällekään ei ole pitkä matka”, vanhempiensa kanssa PihaSuomelaa pyörittävä Rami kertoo.

Yksityishenkilöltä ostetussa tontissa ei ollut rakennusvelvoitetta, mitä Suomela piti hyvänä asiana.

“Se tuntui siinä mielessä helpottavalta, että ei ollut painetta aloittaa rakentamista. Vielä ostovaiheessa meillä ei ollut varmaa suunnitelmaa siitä, koska rakentaminen aloitetaan. Lopulta asiat ovat tapahtuneet aika nopeasti.”

Omakotiprojekti aloitettiin reilu vuosi sitten ulkorakennuksen rakentamisesta. Suomela kertoo seuranneensa vierestä sen verran montaa rakennusprojektia, että tiesi tämän olevan käytännön syistä hyvä ratkaisu.

“Kun ulkorakennus on valmiina, se mahdollistaa sen, että tarvittavat rakennustarvikkeet saa sisälle suojaan ja tallissa on mahdollista esimerkiksi maalata lautoja ja tehdä muita hommia lämpimässä.”

Ei valmista pakettia

Parin vuoden aikana tontilla on paiskittu pitkää päivää. Projekti alkoi kaatamalla paikalla kasvanut metsä ja tasoittamalla pihassa ollut kivikasa.

Suomeloiden koti ei ole talopaketti, vaan Rami on halunnut rakentaa talon alusta asti itse.

“Meillä on ollut Violan kanssa selkeä ajatus, minkä Rauvalan Seppo pystyi hienosti piirtämään. Tyyliltään talo tulee olemaan aika perinteinen, mitään huippumodernia ulkonäköä emme halua. Selkeää ja symmetristä”, Suomela kuvailee.

Puolitoistakerroksisen talon ylempään kerrokseen tulee neljä huonetta ja alakertaan keittiön ja olohuoneen lisäksi yksi makuuhuone.

“Siinä näkyy vähän sellaista modernia vivahdetta, että olohuoneesta ja keittiöstä tulee avara tila. Suunnittelussa on haettu paljon myös käytännöllisyyttä”, Suomela kertoo.

Suomela ahkeroi taloprojektissaan suurelta osin itse, kirvesmiehiä paikalla on tarvittu vain muutamia kertoja esimerkiksi runkoa pystytettäessä.

“Onneksi lähipiirissä on paljon apukäsiä, pappoja, joista on hyötyä paitsi käytännön tekemisessä myös asiantuntijoina. Vanhemmilta sukupolvilta saatavat neuvot ovat aivan korvaamattomia”, Suomela kiittelee.

Suomela on ollut mukana useammassa rakennusprojektissa, mitä kautta hän on saanut hyvää oppia rakentamiseen. Oma koti on hänen ensimmäinen oma rakennusprojektinsa

“Paljon tietoa on ollut jo ennestään, mutta jonkin verran on tullut myös uutta. Minulla on rakentamisesta sellainen aika perinteinen ajatusmaailma, halusin taloon esimerkiksi ehdottomasti krossipohjan. Lämmitysmuodoksi olen suunnitellut pellettikattilaa, sillä sen toimivuudesta on pelkästään hyviä kokemuksia.”

Vaikka kotitalo ei ole vielä lähellekään valmis, ennakoi Suomela jo nyt, ettei rakennusprojekti tule jäämään viimeiseksi.

“Tykkään tällaisesta hommasta, niin suunnittelemisesta kuin ihan käytönnön tekemisestä. Koskaan ei voi tietää, mutta uskoisin, että tulevaisuudessa rakennan vielä jotain muutakin”, hän virnistää.

Rakentajalle perheen tuki on korvaamaton

Seuraavaksi rakennuksella aletaan laittaa pellejä katolle ja paneloida seiniä. Sen jälkeen vuorossa ovat ovet ja ikkunat.

“Tavoite on, että ennen kunnon kevään alkamista, talossa olisi katto päällä”, Suomela suunnittelee.

Sisäosia aletaan hahmotella tarkemmin vasta sitten, kun talo on suojattu ulkoa kunnolla.

“Vaikka toki vesipisteiden paikkoja ja muita sellaisia pitää lukita jo varsin pian”, Suomela tietää.

Sille, koska ensimmäinen muuttokuorma taloon kannetaan, ei ole lukittu mitään aikataulua.

“Tämä on vähän tällainen ikuisuusprojekti, kun sitä omien töiden ohessa tekee. Illat ja viikonloput vierähtävät aika pitkälti täällä. Mitään painetta emme halua valmistamisesta ottaa, muutetaan sitten kun on valmista”, Suomela muotoilee.

Rami kiittelee, että rakentajalle muun perheen tuki on korvaamatonta.

“Tämä on omalla tavallaan koko perheelle raskasta aikaa, kun minä olen kaiken vapaa-ajan kiinni rakennuksella ja lapsen hoito jää Violan vastuulle. Molemmat kuitenkin uskomme, että tämä on sellainen puristus, mikä varmasti kannattaa.”

Huittisissa on hyvä elää ja yrittää

Ensimmäisen oman kodin hankinta on siirtynyt yhä myöhemmälle iälle. Tilastollisesti katsottuna 22-vuotias Suomela on omakotirakentajaksi varsin nuori.

“Itse en koe olevani mitenkään poikkeuksellisen nuori. Tässä elämäntilanteessa tämä tuntuu oikein hyvältä ja sopivalta vaiheelta juuri nyt.”

Suomelan mukaan hänelle on ollut aina selvää, että hän haluaa rakentaa oman kodin juuri Huittisiin.

“Minulla on uskoa tähän kaupunkiin. Huittinen on hyvä paikka elää niin yrittäjän kuin lapsiperheen näkökulmasta. Täällä on elinvoimaa ja riittävästi palveluita. Huittinen on sopivan kokoinen, maaseutumainen kaupunki ja minä olen aina tykännyt asua täällä.”

Myös kaupungin sijainti on Suomelan mukaan ihanteellinen.

“Tässä tienristeyksessä on monessa mielessä hyvä olla. Esimerkiksi työmaidemme kannalta täältä on hyvä liikkua joka suuntaan.”