Aurinkovoimala omalla katolla. Sanana voimala kuulostaa melko mahtipontiselta, mutta sitähän aurinkopaneelien asennus käytännössä tarkoittaa.
Sähkön hinnan heilahdellessa, ja noustessa välillä kirkkaasti kuluttajien kipurajan ylikin, on aurinkoenergian talteenotto kiinnostanut yhä useampia kiinteistönomistajia.
Aurinkopaneelijärjestelmät ovat yleistyneet, kehittyneet ja niiden hintakin on muutaman vuoden takaisesta pudonnut huomattavasti.
Kysyntä on kiihdyttänyt tuotantoa ja kilpailu alalla on kovaa.
Pirkanmaan alueella toimiva JSM Automaatiosähkö Oy on toimittanut asiakkailleen aurinkopaneelijärjestelmiä jo vuosien ajan.
”Asennamme aurinkosähköjärjestelmiä omakoti- ja rivitaloihin, vapaa-ajan asuntoihin, yrityksiin ja maatiloille. Ukrainan sodan ja energiakriisin myötä kiinnostus on kasvanut huomattavasti, voidaan puhua jo jonkinlaisesta buumista”, kertoo yrittäjä Janne Mansikkamäki JSM Automaatiosähkö Oy:sta.
Voiko järjestelmän asentaa aivan kaikenlaisille katoille?
”Kaikille muille katoille voi asentaa paneelit, paitsi varttikatolle”, linjaa Mansikkamäki.
Varttikatteella tarkoitetaan mineriitistä eli betonikuitulevystä valmistettua kattomateriaalia.
”Omakotitaloihin asennettavat yleisimmät paneelit ovat kooltaan 1,76 cm x 1,14 cm. Ne ovat aika kevyitä, yksi paneeli painaa noin 25 kg. Suurempiakin paneeleja on, joihinkin kohteisiin asennetaan kahden metrin pituisia ja 30 kg painavia paneeleja.”
Voimaloiden asennuksissa pitää noudattaa tarkkoja määräyksiä.
”Sähköverkkoyhtiöt varmistavat, että kohteeseen ei asenneta liian suuria yksiköitä. Nyrkkisääntönä on, että 6,9 kw:n voimalat hyväksytään aina. Se tarkoittaa omakotitalossa noin 20 paneelin asennusta katolle”, selvittää Mansikkamäki.
”Suuremmissa kohteissa paneeliasentaja tekee mittaukset, ja katsoo miten suuren järjestelmän sinne voi asentaa. Varmistus menee kuitenkin aina sähköverkkoyhtiön kautta.”
Mansikkamäen kokemuksen mukaan asiakkaita kiinnostaa aurinkopaneeleissa eniten hinta.
”Kyllä se on se, mitä ensimmäisenä kysytään. Samanlaisen järjestelmän, jonka muutama vuosi sitten sai esimerkiksi noin kymppitonnilla, saa nykyään jopa puolta edullisemmin”, hän mainitsee.
Kuluttajien kannattaa kiinnittää hinnan lisäksi huomiota laatuun ja asennusfirman luotettavuuteen. Liikkeellä kun on kaikenlaista epämääräistäkin toimijaa.
”Tuotteiden takuista kysellään myös, ja osa kysyy, asennetaanko paneelit varmasti standardien mukaan. Normaali kotivakuutus kattaa vahingot, jos tulee jotakin – ja asennusfirma joutuu viime kädessä vastuuseen, jos on tapahtunut asennusvirhe”, Janne Mansikkamäki linjaa.
”Mikäli vaurioita syntyy vaikkapa oikein kovalla ukkosella, jolloin joskus inventterit saattavat vahingoittua – tai jos taivaalta sattuu satamaan nyrkinkokoisia rakeita ja ne rikkovat paneelit – on tapausten korvattavuus kiinni vakuutuksen kattavuudesta. Kannattaakin selvittää omalta vakuutusyhtiöltä, kuinka laaja oma kotivakuutus on”, hän huomauttaa.
Tavallisista, rajusti vaihtelevistakaan sääolosuhteista eivät paneelit pane pahakseen. Ne kestävät kovat pakkaset, sateet ja helteet hajoamatta.
”Siellä katolla ne menevät kolmekymmentä vuotta eli elinkaarensa ajan, eikä niille ei tarvitse tehdä mitään. Ne ovat yleensä ottaen täysin huoltovapaita”, Mansikkamäki painottaa.
Markkinoilla on eri valmistajien paneeleita.
”Maahantuoja varmistaa, että asiakas ei saa sekundaa. Suomessa maahantuojat ovat tarkkoja siitä, mitkä paneelit ovat laadukkaita ja otetaan valikoimaan.”
Suurin hyöty aurinkopaneeleista ajoittuu maalis-syyskuun välille, jolloin oma sähköntuotanto pyörii tehokkaimmin.
”Vuositasolla sähkölaskua voi pienentää tuntuvasti, ja samalla edistää ympäristön hyvinvointia. Jos on sopivasti mitoitettu voimala, niin esimerkiksi omakotiasujan ei keväästä syksyyn yleensä tarvitse sähkölaskua – ei energia-, eikä sähkönsiirtolaskuja maksella. Toisinaan saattaa jäädä sähköä ylikin, jolloin sen voi myydä sähköyhtiölle”, kertoo Mansikkamäki.
”Olemassa on myös akkujärjestelmiä, joihin voi varastoida ylimääräistä energiaa, ja kerätä sitä talteen myöhempää käyttöä varten.”
Asiakkaat tekevät sähköyhtiön kanssa sopimuksen ylimääräisen sähkön myynnistä verkkoon. Myyntisopimus kannattaa tehdä saman yhtiön kanssa mistä ostosähkökin tulee.
”Samasta yhtiöstä, josta tulee ostosähkö, menee mahdollinen ylimääräinen sähkö siirtoon. Sopimuksen teon jälkeen se tapahtuu automaattisesti, eikä sen eteen tarvitse itse tehdä mitään. Kaikki näkyy omalla sähkölaskulla”, tarkentaa Mansikkamäki.
”Mitä omavaraisempia sähkön suhteen ollaan, sen edullisemmaksi se tietysti kuluttajalle tulee. Omien aurinkopaneelien tuottavuutta voi seurata puhelimeen asennettavalla sovelluksella.”
