Luimme tyrmistyneinä Aamulehden 19.3.2025 uutisen, jossa kerrotaan, että psykiatriset sairaanhoitajat poistuvat kouluista ja walk in – palvelu loppuu Pirhan alueelta. Lasten ja nuorten pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat erittäin pahassa kriisissä Pirkanmaan alueella. Kaikki asiantuntijat korostavat varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluiden merkitystä. Kriittisessä tilanteessa matalan kynnyksen palvelujen poistaminen ei paranna palvelujen saatavuutta, vaan kriisiyttää tilannetta entisestään.

Kouluissa työskentelevät psyykkarit ovat kyenneet tarjoamaan keskusteluapua isolle joukolle oppilaita, tarvittaessa nopeallakin aikataululla. Psykiatristen sairaanhoitajien siirtäminen keskivaikeiden mielenterveyspalveluiden toimipisteeseen nostaa ennaltaehkäisevään palveluun pääsyn kynnystä. Tämä entisestään heikentää avun saamista ja lisää kokonaiskuvassa kustannuksia, kun avun saaminen viivästyy.

Tällä hetkellä Pirkanmaalla on merkittävä määrä hoitajia työttömänä. Siitä näkökulmasta koko palveluketjun vahvistamisen ei pitäisi olla kiinni henkilöstöresursseista.

Monipalveluvaliokunta teki asiantuntijakuulemisiin pohjautuvan mietinnön lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista. Varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palvelujen lisääminen nähtiin yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi hoidon pääsyn parantamiseksi ja kalliimpien palvelujen tarpeen kasvun hillitsemiseksi. Pirhan viranhaltijatyöryhmä aloitti oman työnsä mietintömme jälkeen. Olemme ihmeissämme, ettei monipalveluvaliokunnalle laisinkaan kerrottu, että näin suurta muutosta ollaan valmistelemassa.

Myös maan hallitusohjelmaan on kirjattu, että mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannetaan pikaisesti. Matalan kynnyksen mielenterveysapu ja -palveluiden saatavuuden parantaminen on nostettu hallitusohjelmassa kiirehdittäväksi toimeksi. Miksi Pirha toimii juuri päinvastaiseen suuntaan?

Aamulehden uutisen mukaan psyykkareiden työ päättyy kevään kuluessa, ja he siirtyvät tekemään työtä keskivaikeiden potilaiden kanssa sairaalapalveluissa. Sairaalapalveluiden vahvistaminen saattaa olla tarpeellista, mutta sen ei pidä tapahtua ennaltaehkäisevän työn kustannuksella.

Meitä kiinnostaa tietää, että kuka ja mikä taho tällaisesta on tehnyt päätöksen? Keskustelujemme perusteella luottamushenkilötkään eivät asiaa tunne. Eikö tällainen painopisteen muutos ole nimenomaan strategiatason muutos, jossa myös aluevaltuustoa tulisi edes jollakin tavalla kuulla? Koulujen oppilashuolto on tärkeä kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyön paikka. Vahvistaako tämä sitä ja tukeeko kouluja ja kuntia?

Koko palveluketjua tulee kyetä parantamaan karsimatta matalan kynnyksen palveluista. Työttömänä on tällä hetkellä merkittävä määrä hoitajia, joten sen pitäisi olla siitä näkökulmasta mahdollista.

Sirpa Pursiainen-Hautala, aluevaltuutettu (kd.), monipalveluvaliokunnan jäsen
Markku Virkamäki, aluevaltuutettu (sd.), monipalveluvaliokunnan pj.
Mauri Jussila, aluevaltuutettu (kok.), monipalveluvaliokunnan vpj.