Vammalan Seudun Taideyhdistyksen vuotuinen näyttely tarjoaa jälleen monipuolisen ja mielenkiintoisen kattauksen erilaisin tyylein ja tekniikoin toteutettua taidetta. Mukana on niin alan koulutuksen saaneita tekijöitä kuin itseoppineita konkareita ja vasta-alkajiakin. Näyttelyssä on yhteensä 61 teosta 28:lta eri tekijältä.
Ari Virtasen carraran marmorista veistämää Marmorimorsianta kuvaa hyvin sana harmonia. Se on myös vuosinäyttelyn nimi.
”Minusta näyttely on kokonaisuutena harmoninen, raikas ja toisaalta yllättävä. On paljon positiivisia, kivoja asioita ja värejä”, näyttelyoppaanani toimiva Virtanen kuvailee.
Ari Virtanen on pitkän uran tehnyt taiteilija ja myös kuvanveiston opettaja. Hän on taideyhdistyksen kantavia voimia. Virtanen on erityisen iloinen siitä, että yhdistykseen on saatu uusia, aktiivisia ihmisiä mukaan.
”Pyrin tukemaan ja kannustamaan heitä osallistumaan sekä eteenpäin urallaan. Jatkuvuus on Sastamalan taide-elämän elinehto”, Virtanen miettii.
Hän toteaa Sastamalan Opiston kuvataidekurssien innostavan monia kokeilemaan ja kehittämään osaamistaan.
”Seisopas siinä kohtaa ja katso näitä Yrjö Pihlajamäen töitä. Huomaatkos?” kysyy Virtanen.
Todentotta – aluksi näytti vain siltä, että Pihlajamäki on nikkaroinut kolmiulotteisia värikkäästi kuvioituja ”härpäkkeitä”, mutta niistä avautuukin näkymä jonkun gallerian käytävälle. Pienenä vinkkinä kerrottakoon, että oikea katsantokohta sijaitsee tekstiilitaiteilijana tunnetun Anneli Keinosen lystikkään Istunto-teoksen edessä.
Virtanen mainitsee näyttelyn uusina tekijöinä hieman mysteerisen taiteilijanimen Perämeren lisensiaatti, jonka sekatekniikalla toteuttamat suurikokoiset Ennen alkuräjähdystä ja Säieteoria ovat näyttäviä väriläiskiä sekä Teija Talvitien, jonka akryylimaalein luomat Katseenvangitsija ja Weight of Emotions muodostavat kiehtovan parin.
Nuori Vertti Vaarasalo vastaa kolmesta Purkaus-nimisestä maalauksesta sekä kosmista tummanvihreää huokuvasta näyttelyjulisteeseenkin päätyneestä työstä.
Taideyhdistyksen vuosinäyttelyn ensikertalaisiin lukeutuu myös Anna Nieminen, jonka valokuvan pitkä laituri vie suoraan kesään. Valo heijastuu kuin jalokivinä vedenpinnasta.
Toisinaan varsin dystooppisia näkyjä ja tunnelmia tarjoilevan Mikko Ylisen teokset jättävät nytkin katsojalle tulkinnanvaraa, mutta ainakin tämän kokijan myönteistä olotilaa ne kannattelevat. Istuvat siis hyvin näyttelyn kokonaisuuteen.
Ylisen öljyvärein taituroimassa Aallotar / undine -työn kesäisessä supisuomalaisessa järvimaisemassa kivellä istuva merenneito sinkauttaa ajatukset Vammaskosken ”Kun apila kukkii” – veistokseen. Kenties Jaatsilla onkin toisenlainen versio Vammalan feminiinisestä luonnonvoimasta.
Konkareista on aivan pakko mainita myös Helka Isopahkala, jonka siveltimenjälki on niin ikään tunnistettavaa ja omanlaistaan. Kaikissa hänen kolmessa näyttelyteoksessaan on kaunis, pehmeä valo. Kurren kurkistus on paras pitkään aikaan näkemäni eläinaiheinen öljyvärimaalaus.
Ari Virtanen antaa kokonaisuudesta kiitosta paitsi kaikille taiteentekijöille myös näyttelyn esillepanosta vastaaville Veli-Pekka Bäckmanille ja Nina Virolaiselle.
”He tekivät ison työn, kun järjestivät, kokosivat ja ripustivat. Heillä on silmää, ja tämä palapeli on hyvin ratkaistu”, Virtanen sanoo.
Kulttuuritalo Jaatsilla on esillä näyttely, josta tässä epävarmassa maan- ja maailmantilanteessa lähtee pois myönteisin ja jopa toiveikkain mielin.
Taideyhdistyksen vuosinäyttelyn taiteilijat:
Aulis Heikkilä, Helka Isopahkala, Anneli Isotalo, Jorma Jokihaara, Anneli Keinonen, Tuula Keskinen, Merja Laaksonen, Emmaleena Niemi, Anna Nieminen, Hannu Moilanen, Kirsimarja Nummi, Olli Ojanen, Liina Pajunen, Perämeren lisensiaatti, Ulla Marjatta Pohjonen, Yrjö Pihlajamäki, Viia-Marinka Pihlajamäki, Hannu Pärssinen, Marja-Leena Ranki, Kai Ruohonen, Ella Sigg, Teija Talvitie, Seija Telilä, Erkki Tuominen, Vertti Vaarasalo, Nina Virolainen, Ari Virtanen ja Mikko Ylinen.
Harmonia-näyttelyyn voi tutustua Jaatsilla 20.4. saakka ti – su klo 12 – 18.
