Uusia nuoria kirjallisia lahjakkuuksia on löytynyt. Sastamalan Sanataituri -kilpailu ratkesi Lankku-tapahtumassa.

Alakoulun sarjan voitti pirkkalalaisen Kami Lindqvistin teksti “Loputtomat kesäpäivät” ja yläkoulun sarjan espoolaisen Venla Viinikan rakkausruno luonnolle. Kilpailun aiheeksi oli Sastamalan lasten ja nuorten kulttuuriviikkojen ympäristöteeman mukaisesti valittu “Mun luonto”.

Moni lahjakas nuori kirjoittaja tunnelmoi oman luontosuhteensa parissa, toiset ottivat vahvasti kantaa ympäristön puolesta. Joukossa oli jokunen ikioman luonteensa pohtijakin.

Alakoululaisten sarjaan lähetettiin 74 ja yläkoululaisten sarjaan 25 tekstiä. Finaaliin valittiin neljä alakoululaisten ja kolme yläkoululaisten kirjoitusta. Tuomaristossa olivat kirjailija Jukka-Pekka Palviainen, lastenkirjastonhoitaja ja kasvatustieteilijä Petra Mäkelä, sekä toimittaja ja runoilija Marita Tuomilaakso.

Kirjoituskilpailu sai valtakunnallista huomiota. Osallistujia oli Sastamalan ja naapurikuntien lisäksi muun muassa Tampereelta ja Kokkolasta.

Voittajatekstit

Alakoulun sarja

Loputtomat kesäpäivät

Tee: uintikuoppa
ui uintikuopassa
vesi-ilmapallosotaa
vesipyssysotaa
katsotaan muurahaisia
ja matoja kivien alta
pelataan jalkapalloa
katsellaan pilviä pyöritään nurmikolla
lassipalloa Kamipalloa
tikapuista roikkumista metsässä käymistä
juodaan limonadia
pyöräillään
uidaan uintikuopassa
katsellaan kivien alle
leikitään ninjago rushia
leikitään lego batmania
vakoillaan leikitään piilosta
lassipalloa lassipalloa
lassipalloa puhallellaan saippuakuplia
leikitään turtlesta
leikitään ennen eläneitä ninjoja
puhallellaan saippuakuplia
pyöritään nurmikossa
leikitään lego batmania vesipyssysotaa
pelataan jalkapalloa katsotaan kivien alle
leikitään harry potteria
lasketaan laskuja
vesi-ilmapallosotaa patsashippaa
uidaan uintikuopassa pelataan lassipalloa
vesipyssysotaa
lassipalloa juodaan limonadia
leikitään hiekkalaatikossa
kamipalloa katsellaan pilviä
potkulautaillaan roikutaan tikapuissa
spinjitsu vastaan spinjitsu
puhallellaan saippuakuplia
uidaan uintikuopassa

Kami Lindqvist

Yläkoulun sarja

Mun luonto

Tämä on
rakkauskirje
hänelle
Revin sanat
tuuleen
vaahtopäihin
hautaan maahan
Kirjoitan sydämeeni
sillä sekin
on
sinun
Olet
kaikki
maailman
värit
Suutelen jokivedestä kylmiä jalkojasi
Puhu minulle
ole kiltti
Tuhansilla tutuilla äänillä
aallot
tuuli
mehiläinen
ja Sydän joka
lyö
ja
lyö
ja
lyö
ja veri joka virtaa
lävitseni
Sinulle
pienet
siniset linnut
hunajan makea huulillani
hengitän Häntä
ja
myrskyävä meri
ukkonen
kaatuva puu ja itkevä
huutava taivas
Tuulenpuuska
joka vie hattusi
ja sydämesi.

Kätesi ovat pitkät
miksi et
syleile
kaikkia?
Tule tänne!
Tule!
Tule…
kiltti
mutta hän ei anna ihmisen käskeä
Älä suutu
kiltti
Me satutamme
poltamme hiuksesi
hukutamme sinut
vaativiin käsiimme
kuristamme
Onko
siis
ihme
että hän lyö ja puree ja potkii?
Armoa!
Anna anteeksi!
mutta et sinä anna meidän satuttaa
enää
Kertaakaan
Hän ei ole meidän
minun
Ei koskaan
koskaan
minun
Minun luontoni
Minä olen hänen
Anteeksi.

Venla Viinikka