Mustan talven mietteitä: “Olipa kerran jäätä ja lunta näillä leveyksillä”

Lintujen kevätmuutto on tänä vuonna jopa noin kuukauden etuajassa. Vuonna 2017 kuvan laulujoutsenet saapuivat Rautavedelle 18.3. Kuva: Hannu Moilanen.

Kuka näitä säitä oikein lähettää? Näin kyselee nyt moni, niin toreilla ja kuppilaparlamenteissa, kuin aina television pääuutisia myöten. Matalapaineita kun tuntuu tulevan Suomeen parin päivän välein, tuoden vesisateita ja voimakkaita tuulia.
Onko ilmasto muuttumassa, vaiko hetken harhaako näissä vuosissa ja vuosikymmenissä koetaan ja katsellaan?

Jos nuorelta ruotsalaiselta Greta Thunbergiltä kysytään, niin totta joka sana ja piste. Jos taas hulmuavahiuksista ikääntyvää maailman mahtimaan päämiestä Atlantin valtameren takaa kuunnellaan, niin haistakaa huilu ja lopettakaa hulluttelu.

Lumipeite on pakkasen lisäksi varma talven tunnusmerkki. Tänä vuonna se ei ole vielä oikein toteutunut alkuunkaan. Ja toteutuneekokaan?

Jos kuppilaparlamentteja uskoo, niin kunnon talvi tulee vielä. Mutta mitä sanonee Atlantilta puhalteleva leuto ja kuiva föhn-tuuli.

Muuttolinnut ovat jo aloittaneet kevät muuton, nopeimmat linnut kuulemma jo pesineetkin eteläisemmässä Suomessa. Täällä Satakunnan ja Pirkanmaan rajoilla muutto on vähintäänkin kuukautta etuajassa normaalista. Laulujoutsenet hanhien tapaan palaavat tutuille sijoilleen ensimmäisten joukossa.

Töyhtöhyyppiä ei sentään vielä taida pelloilla näkyä, eikä kiurun laulua kuulua. Se enää puuttuisi, että maaliskuussa olisi kesä, jos pääskynen näillä seuduin satuttaisiin havaitsemaan.

Pilkkimään ei miehet ja naiset ole vielä päässeet, taitaa veneelläkin kalaan paikoin järvillä päästä. Vuosi sitten Sastamalan kaduilla ja kulmilla lähes hukuttiin paikoin lumeen, vaikkei niin kovin kylmää ollutkaan. Vuonna 2017 lunta oli helmi-maaliskuussa vähän, mutta pakkaset paukkuivat silloin sopivan kovana. Niin kovana maaliskuun alussa, että Roismalan lahdella Vammalassa pidettiin jääravit, hyvin hevos- ja ihmislaumat kantavalla jäällä.

Musta talvi on manattu ja parjattu aihe kuvaten lumetonta maata. Se on myös vahva kirjallinen termi mielialoille.
Ainakin kirjailijat Kalle Päätalo ja Pekka Hyyti ovat kirjoittaneet kirjat tätä seikkaa ajatellen. Kalle Päätalo pohti teoksessaan Mustan lumen talvi, vuonna 1969 Koillismaan ja pohjoisen tilaa jonne mm. ”satoi oudon väristä lunta”.

Kirjailija käytti musta talvi termiä, kun väki pakeni Kainuusta Ruotsiin ja Etelä-Suomeen työttömyyttä ja ankeita näköaloja.
Vaikka televisio ja tiet olivat kansaneläkkeen lisäksi jo tulleet pelastamaan koillisen kansaakin. Kirjan perhe kuitenkin sopeutuu asuinseudulleen uskoen parempaan tulevaisuuteen.

Lempääläläisen insinöörin Pekka Hyytin kirjassa Musta Talvi taas eletään vuotta 1930 Tampereella Tammerkosken rannoilla. Talvi on ollut musta ja lumeton sekä leuto, vasta helmikuussa tulevat kovat pakkaset ja jäädyttävät Tammerkosken yläjuoksun. Rikosromaanissa Mältinrannan edustalta löytyy avantoon kiinni jäätynyt mies…

Kenties talvi ja pakkaset tänä vuonna vielä tulevat tänne meidänkin kulmille ja kevät siirtyy pitkälle huhtikuuta tai peräti toukokuulle?

Muuttolinnuille ”takatalvi” on aina ikävä kolaus, varsinkin jos pesintä on jo aluillaan.

Teksti ja kuvat: Hannu Moilanen.

Tänä talvena jääkairalle ei ole juurikaan ollut käyttöä. Aika näyttää jäätyvätkö järvet kunnolla ollenkaan. Kuva: Hannu Moilanen.
Roismalanlahdella Sastamalan Vammalassa pidettiin jääravit vuonna 2017 maaliskuun 5 päivä. Liekoveden jää kantoi silloin hyvin hevoset ja ihmiset. Kuva: Hannu Moilanen.
Jääravit vuosimallia 2017. Kuva: Hannu Moilanen.