Tuuli käy Sylvään rannassa kylmästi, aivan vielä ei käy vesille venosen mieli, mutta pian se aika on käsillä. Vammalan Venekerhon kunniakommodori Ari Suvannon oma purjevene on pressun alla odottamassa Rautaveteen laskua Venekerhon satamassa.
”Nyt ovat laituripaikat tyhjillään, mutta ne kaikki 37 täyttyvät kyllä viimeistään kesäkuussa”, Venekerhon kommodori Petri Järri sanoo.
Paljon on vettä virrannut Kokemäenjoen vesistössä ja moni asia muuttunut Venekerhon toiminnassa viimeisten vuosikymmenten aikana. Venekerhon perustaminen itsessään on muuttanut paikallista veneilykulttuuria ja toisaalta ajan ilmiöt ja muotivirtaukset ovat iskeneet oman leimansa sen toimintaan.
Kun seura vuonna 1966 perustettiin, näki nykyisen Sastamalan alueella lähinnä soutuveneitä.
”Muistan kun pikkupoikana lähdimme moottoriveneellä juhannusajelulle. Usein ei vesillä muita kohdannut. Nykyään lähes jokaisen mökkiläisen veneessä on moottori, vesillä on paikoin vilkasta liikennettä ja yleiset laituripaikat ovat todella haluttuja”, Järri kertoo.
Suvannon mukaan seura sai alkunsa Puistokadulla Kassantaloa vastapäätä sijainneessa Osuuskauppa Sastamalan baarissa. Asiaa olivat juonimassa Eero Metsola, Eetu Lähteenmäki, Antti Puraslahti, Jouni Pietilä, Juhani Lope ja Kaarlo Rautajoki.
Perustetun Vammalan Vesiurheilijat ry:n toiminnan tavoitteeksi kirjattiin ylläpitää harrastusta vesilläliikkumistaitoihin ja vesiurheiluun kilpailujen, retki- ja yhteispurjehdusten avulla sekä edistää urheilualusten rakentamista, käyttöä ja hoitoa sekä kehittää jäsentensä tietoja ja taitoja merenkulussa. Vuonna 1971 seuran nimi vaihdettiin nykyiseen muotoon.
Suomen Joutsenen miehistössä maailman ympäri purjehtineella Metsolalla oli Ari Suvannon mukaan iso rooli oikean merillä opitun veneilykulttuurin ja purjehdusharrastuksen tuomisessa paikkakunnalle.
Purjehduksen kulta-aikaa Lieko-, Rauta- ja Kulovedellä todistettiin 1970-1990-luvuilla.
Rautavedellä purjehdittiin lukuisia kansallisia arvokilpailuja lähinnä Windmill- ja Lightning-luokissa. Seurassa oli myös useita kansallisia ja kansainvälisiä kilpaluja kiertäviä venekuntia.
Optimistijollat olivat erityisesti nuoremman seiloripolven suosiossa.
”Aina kun tuli Sylvään rantaan, oli täällä joku kaveri venettään laittamassa tai vesille lähdössä”, Suvanto muistelee.
Ajan oloon seuran junioritoiminta hiipui, ja purjeveneiden määrä laski rajusti 2000-luvun mittaan. Nykyään purjeita näkee Sastamalassa harvakseltaan.
Moneen entiseen venekerholaiseen lapsuuden ja nuoruuden veneilykipinä jätti jälkensä.
”Väittäisin, että melkein kaikilla 70-luvulla veneilyä Vammalassa harrastaneella on vieläkin vene, osa toki seilaa merellä tai muissa vesistöissä, ei enää täällä”, Suvanto miettii.
Myös valtakunnallisiin moottorivenekilpailuihin osallistuttiin ja niitä järjestettiin, eniten vuosina 1967-71.
”Moottoriveneiden pärinää oli tarjolla keskustan alueella näkyvästi, ja vauhdikkaat ajot vetivät paljon katsojia”, Suvanto kertoo.
Yleisimpiä kilpaveneitä olivat pienet ja ketterät vesimäkärät, myös ratamoottoriveneet kiisivät Rautavedellä. Lisäksi Vammaskoski oli hyvä kilpamoottoriveneiden talvitestauspaikka.
Paikallisesta mestaruudesta kisattiin jopa purjelautailussa. Järri ja Suvanto tunnustavat molemmat kokeilleensa tätäkin lajia.
”Kerran pakkasimme laudat autoon ja lähdimme poikien kanssa Ahvenanmaalle Eckeröhön metsästämään kunnon aaltoja. Ei löytynyt, ja se vähän nolotti”, Suvanto nauraa.
”Nykyään sup-laudat ovat muodissa. Minun on vaikea ymmärtää niiden lumoa”, Järri hymähtää.
Mikä on Vammalan Venekerhon toiminnan ytimessä nykyään?
”Kahdenkymmenen viime vuoden aikana se ydin on muuttunut matka- ja retkiveneilyksi. Ekosaaren tukikohta on meille tärkeä, samoin jäsenistön satamapalvelut ja veneiden katsastukset”, Petri Järri vastaa.
1970-luvulla seura teki vesistökartat Kuloveden, Rautaveden ja Liekoveden alueista. Se on tarkastanut alusta alkaen Merenkulkulaitoksen vuonna 2001 tekemät veneilyväylät ja niiden väyläviitat. Vesilläliikkumistaitoja painotetaan edelleen.
”Yhteisöllisyys on tietysti ollut aina ja on yhä toiminnan ytimessä”, Järri lisää.
Vammalan Venekerho täyttää tänä vuonna 60 vuotta ja juhlii sitä 2. toukokuuta. Silloin yhdistyksen lippu vedetään sataman salkoon ja asiaa juhlistetaan sopivasti järven toisella puolella näkyvässä Tiilihovissa, entisessä uittoyhtiön rakennuksessa.
