
Pukinojan Pukinrannankoskella Huittisissa ei lauantaina vesistöjen parannus jäänyt puheen tasolle.
Kiviä siirrettiin, aseteltiin ja leviteltiin, ja samalla katsottiin, mitä vedestä löytyy.
Parinkymmenen talkoolaisen voimin koskipaikalle tehtiin pieniä, mutta konkreettisia parannuksia taimenelle ja muulle virtavesiluonnolle.
Kunnostustalkoot järjesti KVVY Yhdistys yhdessä Huittisten kaupungin ja Loimijoki-yhteistyöryhmän kanssa. Pukinrannankoskella työn jälkeä viimeisteltiin käsin sen jälkeen, kun Pukinojan ympäristössä on tehty koneellisia kunnostustöitä.
KVVY:n talkoovastaava Pyry Rinkinen pitää osallistujamäärää erinomaisena. Erityisen hienoa hänen mukaansa on se, että Huittisissa talkoisiin osallistui ihmisiä laidasta laitaan.
”Täysi elämänkaari ääripäästä toiseen. Mukana on niin ensikertalaisia kuin vakiotekijöitä ja onkin hienoa, miten yhteinen tekeminen ja tahto yhdistää.”
Juuri talkoovoima on Rinkisen mukaan tällaisissa kunnostuksissa olennainen.
”Raivaustyötä pystytään tekemään koneellisesti, mutta kun ollaan luonnon kanssa herkällä alueella, niin ainut tapa tehdä, on usein käsin.
Neljän vuoden parannushanke
Pukinojan kunnostus sai alkunsa pilotista, jonka tulokset rohkaisivat jatkamaan. Rinkisen mukaan kokeilu osoitti, että istutetut taimenet kuoriutuivat hyvin, poikasia syntyi ja ne selvisivät talven yli.
Varsinainen hanke on alkanut tänä vuonna ja kestää neljä vuotta.
Keväällä Pukinojaan istutettiin taimenta mätirasioiden avulla, ja loppukesästä alueella tehtiin ensimmäinen sähkökoekalastus.
Pukinojan koskijaksoja on sähkökoekalastettu jo vuodesta 2020 alkaen sekä vuosina 2022–2025. Saaliiksi on saatu runsaasti kivennuoliaisia ja kivisimppuja. Rinkisen mukaan ne kertovat siitä, että Pukinojassa on jo nykyisellään virtavesieliöstölle sopivat olosuhteet.
Kunnostuksessa Pukinojan ympäristöä on muokattu koneellisesti ja aiemmin pylväillä toteutettu, huonokuntoinen eroosiosuojaus on korvattu kivillä. Lauantaina kiviä aseteltiin vielä käsin luonnonmukaisempaan asentoon.
Samalla koskeen on syntynyt lisääntymisen kannalta tärkeitä kutusoraikkoja, joita Pukinojassa ei luonnostaan ole ollut.

Hankkeen tavoite on selkeä: tehdä Pukinojasta parempi elinympäristö ja lisääntymisalue taimenelle ja muille virtavesilajeille.
”Pukinojan peruspalikat ovat kohdillaan. Teemme tätä luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi”, Rinkinen sanoo.
Taimen toimii hänen mukaansa eräänlaisena mittarina.
”Taimen on meillä tässä ikään kuin sellainen sateenvarjolaji, joka kertoo monen muunkin lajin elinoloista. Kun olosuhteet ovat taimenelle suotuisat, ne ovat sitä muillekin lajeille.”
Lauantaina kahdeksan taimenta
Lauantain talkoopäivään kuului myös näytösluontoinen sähkökoekalastus.
Kesällä koekalastuksessa Pukinojasta saatiin kymmenen taimenta. Lauantaina niitä löytyi kahdeksan.
Rinkinen pitää tulosta hyvän ja kohtalaisen välimaastoon asettuvana.
”Odotamme tietenkin, että tehtyjen toimenpiteiden jälkeen määrä olisi ensi vuonna isompi.”
Pukinojan tulevien kunnostuskohteiden suunnitelmat eivät ole vielä täysin selvillä. Seuraavaksi arvioidaan, löytyisikö sopiva kohde Huittisten keskustan alueelta vai edetäänkö Pukinojaa ylemmäs.
Kaupunkialueella sijaitsevissa kohteissa on Rinkisen mielestä oma erityinen viehätyksensä. Kunnostustyö näkyy ja voi samalla herättää kiinnostusta lähiluontoon.
”Nämä kaupunkialueella olevat kohteet ovat siinä mielessä herkullisia, että työ ja talkoiden pöhinä näkyvät ohikulkijoille.
Virtaavan vesistön heikko tila huolettaa
Lauantaina talkoisiin osallistuivat myös Huittisista lähtöisin oleva Herkko Metsämäki puolisonsa Eerika Reunasen ja perheen puolivuotiaan Reino-pojan kanssa.
Metsämäki on ollut vastaavissa talkoissa jo useamman vuoden ajan. Taustalla on halu tehdä itse jotakin vesistöjen hyväksi.
”Erityisesti virtaavan vesistön tila on heikko, tällä tavalla pystyn itse tekemään jotain tilanteen parantamiseksi”, Metsämäki sanoo.
Pirkanmaan puolella asuva pariskunta oli tullut Huittisiin nimenomaan talkoiden vuoksi, mutta samalla reissulla sopi käydä sukuloimassa.
”En ollut aiemmin tiennyt, että Huittisissakin voi olla mukana tekemässä töitä tämän eteen”, Metsämäki kertoo.
Reunanen piti talkoiden tunnelmaa hyvänä.
”Minusta on hienoa, että asia ei jää huolipuheen tasolle, vaan jotain oikeasti ihan konkreettisesti tehdään. Tällainen yhdessätekeminen tuntuu tässä ajassa muutenkin hyvältä.”
Talkoissa jokainen oppii uutta
Metsämäen ja Reunasen mielestä vesistöihin liittyvissä talkoissa on myös paljon potentiaalia ympäristökasvatukseen. He ovat huomanneet, että kalastus kiinnostaa nuoria yhä enemmän.
”Tällaisilla tapahtumilla olisi hieno mahdollisuus lisätä lasten ja nuorten tietoisuutta myös esimerkiksi siitä, missä saa kalastaa ja mikä on sallittua ja mikä ei”, Reunanen pohtii.
Hän kertoo itsekin oppineensa talkoissa uutta.
”Onhan tämä minulle sellainen omia mielenkiinnonkohteita yhdistävä juttu.”
Metsämäki iloitsee siitä, että Huittisissa on hänen mielestään alettu arvostaa myös kaupungin jokia uudella tavalla. Hän näkee esimerkiksi Kokemäenjoessa paljon mahdollisuuksia veneilyn ja kalastuksen näkökulmasta.
Reunaselle ja Metsämäelle Huittisten joet ja luonto ovat itsessään arvokkaita.
”Siksi haluamme omalta osaltamme lisätä tietoisuutta jokien mahdollisuuksista.”
Talkoopäivän päätteeksi jälki oli konkreettisesti nähtävissä. Kivet olivat löytäneet uusia paikkoja, koskeen oli muotoutunut lisää rakenteita ja vedestä oli saatu havaintoja sen nykyisestä eliöstöstä.
”Tämä on mitä parhain tapa, sillä tässä ihan oikeasti on nähtävissä, miten tilanne on illalla paljon parempi kuin aamulla aloittaessa”, Metsämäki kiteyttää.







