Säästöjä etsinnässä yhteensä yli miljoona – Sastamala kajoamassa niin koulupuoleen kuin kirjastoihinkin

Kasvatusjohtaja Pekka Kares painottaa, että palveluverkkoon kajoaminen tehdään niin, että jäljelle jäävät yksiköt ovat laadukkaita.

Sastamalan kaupungin talouden sopeuttamisohjelma ulottuu vuoteen 2023. Pahimmillaan säästötarve on noin kymmenen miljoonaa euroa. Erityistä painetta on kasattu sivistystoimelle. Valtuusto hyväksyi maaliskuussa palveluverkkkoselvityksen, mutta korona aiheuttaa säästöjen nopeuttamista.

”Palveluverkkoselvitys toimi hyvänä pohjana sopeuttamisohjelmalle, jota parhaillaan valmistellaan. Ohjelma on valtuustossa 2. marraskuuta. Selkeintä on, että aikataulu lakkautettavien yksiköitten osalta päätetään samassa aikataulussa”, summaa kasvatusjohtaja Pekka Kares.

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen säästötavoite on vuoteen 2023 mennessä 685 000 euroa. Lisäksi elämänlaadusta pitäisi karsia 390 000 euroa.

Lapset vähenevät, henkilöstön määrä supistuu

Kaikki toiminnot perataan tiheällä kammalla. Sivistystoimen maksut ja taksat päivitetään lukuun ottamatta päivähoitomaksuja. Tällä paikataan käyttäjien vähenemisestä johtuvaa tulojen kutistumista.

”Iso asia on tuntikehysleikkaukset, jotka liittyvät oppilaiden vähenemiseen. Tätä tehdään vuosittain. Tavoite on 435 000 euron säästö vuoteen 2023 mennessä”, laskee Kares.

Palveluverkkoselvityksen yhteydessä päätettyjen koulujen lakkauttaminen on yksi säästökeino. Listalla ovat Äetsän koulu, Marttila, Tyrväänkylä ja Häijää.

”Kesäkuussa puhuttiin Marttilan lopettamisesta nopeutetulla aikataululla. Se hylättiin, eikä se olisi ollut mahdollista, koska Muistolaan ja Vareliukseen ei olisi mahtunut näitä oppilaita.”

Lakkautettavien koulujen osalta aikataulusta päätetään marraskuussa. Kaikkia ei panna kerralla kiinni.

”Perusopetuksen tuntikehyksen lisäksi puututaan tuntijakoon. Meillä on nyt opetusta yli valtakunnallisen minimimäärän. Varhaiskasvatuksessa tarkastellaan henkilöstömäärää. Kun lapset vähenevät, niin siihen liittyy henkilöstön määrän supistaminen”, ynnää Kares.

Kirjastot liipasimella

Elämänlaadun palvelut ovat myös suurennuslasin alla. Sieltä haussa on 390 000 euron säästöpotti.
Tämä edellyttää ilmeisesti palveluverkkoon koskemista. Kirjastot, liikuntapaikat ja rantasaunat ovat selvittelyssä.

”Näin on. Mutta kaikessa on kuitenkin johtoajatuksena se, että jäljelle jäävät palvelut ovat laadukkaita. Pitää pohtia, että onko läheisyys tärkeämpää kuin laatu niin koulu- kuin muissakin asioissa.”

Kirjastoista todennäköisesti tiheällä seulalla katsotaan Suodenniemeä, Kiikkaa ja Karkkua.

Kasvatusjohtaja Pekka Kares tähdentää yhteisen tilannekuvan muodostamista. Eli mikä on taloustilanne tällä hetkellä ja mitä se vaatii tulevaisuudessa. Eteneminen kuntalaisten, päättäjien ja viranhaltijoiden linjausten mukaisesti on tärkeätä.

”Laatu vai läheisyys, kun tarkastellaan palveluverkkoa kokonaisuutena. Onko perusteltua luopua jostakin, jotta laatu säilyy?” kysyy Kares.