SAK:n Sastamalan seudun paikallisjärjestön edustajiston syyskokous pidettiin loppusyksystä Heinon Leipomolla vilkkaan keskustelun merkeissä luoden toimintalinjoja tulevaan.
Paikallisjärjestön puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Jari Kaihlamäki. Parinkymmenen vuoden ajan hallituksen puheenjohtajana toiminut Tarja Pietilä toi esille, että ei ole käytettävissä uudelle toimintakaudelle.
”Oli aika katsella uusia tuulia ja siirtää hallitusvastuu vahvoille, tuoreen sukupolven harteille”, Pietilä näkee.
Tarja Pietilä toi esille kiitollisuutensa menneistä, mielenkiintoisista toimintavuosista. Eri ammattialoista koostuva hallitusjoukkue on luonut toimintaympäristöstä eläväisen ja mielekkään.
Hallitus kokonaisuudessaan koki melkoisen muutoksen – aika tekee tehtävänsä ja suuri osa aiemmista toimijoista on siirtymässä tai he ovat jo siirtyneet ansaituille eläkepäiville.
Hallituksessa on edustettuna toimijoita useasta ammattiosastosta, JHL, PAM, Teollisuus, Puu, Kumi ja Kaivos. Hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi toimintakaudeksi 2021-22 valittiin seuraavat henkilöt (varajäsen mainittu suluissa):
Jola Laakso (Jarkko Mäkipää), Kirsi Valta (Juha Intonen), Jyrki Mäkinen (Petri Jokiranta), Riku Korkee (Teemu Voutilainen), Anita Paajanen (Jari Virtanen), Timo Vesamäki (Viljami Salmi), Katri Haapahuhta (Johanna Uskali), Teppo Kulo (Jukka Tahvanainen).
Paikallisjärjestön toiminta nojaa SAK:n valtakunnan- ja aluetason toimintasuunnitelmaan ja toteuttaa sitä paikallistason näkökulmasta lähtien. Laadukkaan työllisyyden edistäminen, hyvinvointia rakentava työelämä, aluevaikuttaminen, järjestäytymisen tärkeys ja järjestöllisen toimintakyvyn vahvistaminen muun muassa luovat vahvat peruspilarit paikallisjärjestön toiminnalle. Yhteiskuntavaikuttamisen osalta tulevan vuoden merkkipaaluna mainittakoon ensi kevään kuntavaalit.
Sopivan kokoinen paikallisjärjestö toimii tarvittaessa ketterästi uusien haasteiden edessä. Toiminnallisena haasteena paikallisjärjestön alueella on todettavissa ammattiosastojen fuusioituminen maakuntatason laajempiin kokonaisuuksiin. Tämä asettaa paikallisjärjestön toimintakulttuurin ja sen laadullisen kehittämisen ensiarvoisen tärkeään asemaan.
